Tuplatappio

Torstai 20.4.2017 klo 21.49

Enpä mennyt kuntavaaleissa läpi, viimeiselle varapaikalle romahdin. Äänimäärä putosi edelliskerrasta noin puoleen. Tuntuupas oudolta. Näin on viimeksi tapahtunut 28 vuotta sitten.

Mistähän tämä sitten johtui. Selitysten paikka. Ei taida kannattaa selitellä. Ehdokkaiksi, sekä meille Demareille että muille, oli saatu minua näkyvämpiä ja kiinnostavampia ihmisiä. En osannut oikein tuoda itseäni esille (olen siinä ollut aina huono). Muut menivät ohi.

Sen verran selitän, että minun eniten esillä pitämäni asiat, eli vanhusten hoivan tulevaisuus ja liiallisen kunnan palveluiden yksityistämisen vastustaminen eivät näytä ottavan tulta suurissa äänestäjäjoukoissa. Vanhuus on useammille äänestäjille niin kaukana, että mitäpä sitä edes miettimään. Palveluiden yksityistäminen taas herättää keskiverto ihmisissä kivan porvarillisen värinän, kunnan tuottamaa työtä vastustetaan vain siitäkin syystä että se on kunnan tuottamaa työtä. Yksityinen palvelu tuntuu rikkaammalta. Ja niinhän se onkin, niille jotka siitä rahat keräävät, ei palvelujen tarvitsijoille.

Tuplatappio. Kyllä. Minun lisäkseni myös Demarit Kangasalla kärsivät tappion. Ennakkoäänissä olimme vielä kärjessä, mutta vaalipäivän uurnilla näyttivät olevan ahkerammin liikkeellä porvarit. Mistäs tämä siten johtui. Ei ainakaan siitä että meidän politiikkamme olisi ollut huonoa. Se oli normi kuntalaisen hyvinvoinnille ihan varmasti parempaa kuin kenenkään muun. Me emme vain saa suurta osaa kuntalaisista sitä ymmärtämään. Omaa etuaan. Ja sitten käy näin.

No, me jatketaan Demaripolitiikkaa. Ja neljän vuoden päästä näytetään närhen munat.

Niin, ja kiitos kuitenkin niistä 46 äänestä, onhan se viimeinen varapaikkakin parempi kuin ei mitään.        

Loppukiri alkaa

Perjantai 31.3.2017 klo 19.52 - Isto Kaarne

Kuntavaalien loppusuora on alkamassa. Työtä on tehty paljon jo toista vuotta, tässä lopussa työtä on tehtävä vielä kaksin verroin. Siihen työhön pitää osallistua ehdokkaittemme lisäksi myös kaikkien jäsentemme, ja muiden meidän laillamme ajattelevien ihmisten. Sen voitte tehdä esimerkiksi niin, että aina kohdatessanne kuntalaisia, tuttuja tai tuntemattomia, otatte puheeksi vaikka seuraavia asioita:

- Kokoomus lyö rintoihinsa, että se on nostanut Kangasalan ylös taloudellisesta ahdingostaan. Eihän se niin ole, ei kokoomus sitä yksin ole saanut aikaan. Kyllä siinä talkoossa oli ratkaisevana panoksena meidän vastuunottomme talouden parantamisesta. Me taivuimme tekemään myös itsellemme hyvin raskaita päätöksiä, koska koimme ne välttämättömiksi.

- Nyt kun talous on paremmassa kunnossa, on ylijäämän jakajiakin jo ilmaantunut pilvin pimein. Me haluamme kuitenkin pitää järjen päässä. Toki joitakin epäkohtia voidaan rahalla lieventääkin, mutta vain tarkkaan harkiten ja asioita priorisoiden. Rahapula palaa niin helposti takaisin.

- Sosiaali- ja terveyskeskus oli myös joutumassa rankkojen leikkausten kohteeksi, mm tärkeimpiä virkoja lopettamalla. Se olisi tarkoittanut palvelujen vaarallista huonontamista. Porvarillehan kunnallisten palveluiden rapakunto kyllä sopii, saavathan siitä sitten aiheen yksityistää ja ulkoistaa, tehdä ihmisten tarpeista rahantekokoneita kavereilleen. Me sanoimme että ei käy, ja niin saimme tämän erään Suomen parhaista sosiaali- ja terveyskeskuksista säilyttämään edelleen toimintakuntonsa. Ainakin toistaiseksi.

- Demarit ovat olleet Kangasalan valtuuston lähes ainoa ryhmä joka on todella kantanut huolta vanhusten hoivan tulevaisuudesta. Porvarillisen valtiovallan linjaukset ja tulossa olevan SoTe-lain kaaos ovat tekemässä vanhuksista nykyajan "huutolaisia", eli se hoitaa joka sen halvemmalla tekee. Ja vanhusten hoivaan tarkoitetut verorahat vaeltavat porvarin kassakirstuihin ja veroparatiiseihin. Me olemme koko ajan kyseenalaistaneet tämän nykykehityksen järkevyyden ja inhimillisyyden. Olemme tehneet useampiakin valtuustoaloitteita, joiden avulla olemme yrittäneet turvata kunnan omaa palvelutuotantoa vanhustenhoidossa, ja varmistaa muillakin tavoilla ikäihmisten mahdollisuuksia inhimilliseen elämään. Muu valtuusto on kuunnellut silmät pyöreänä kun me olemme pudotelleet faktoja puhujanpöntöstä, vastaan eivät ole väittäneet, mutta aivan selvästi eivät ole myöskään kantaansa muuttaneet. Porvari on porvari, sieltä saattaa vielä odottaa ihan mitä vaan, joten nyt tarvittaisiin voimaa yhteiskunnan heikoimpien puolustamiseen.

- Työttömyys on yksi pahimpia peikkoja paremman yhteiskunnan rakentamisen tiellä. Nyt on hyvä muistaa, että nimenomaan Demarit vaativat uuden, tehokkaan työllisyystyöryhmän perustamista Kangasalle, etsimään keinoja työttömyyden nujertamiseen tai edes lieventämiseen. Työryhmä saatiin aikaan, ja se onkin ottanut tosissaan härkää sarvista, tulostakin on syntynyt. Työ jatkuu, ja sen pitää jatkua.

- Nykyään puhutaan taas monellakin suulla kotimaisen ruoan käytön lisäämisen puolesta, ja niin mielellään syyllistetään "muita puolueita, jotka eivät tee asialle mitään". Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Demarit tekivät jo vuoden 2013 Kangasalan talousarvioon esityksen kouluruoan kotimaisuusasteen nostamisesta, ja päätöskin syntyi. Joten kyllä tehty on. Kotimainen, puhdas ruoka on meille tärkeä asia, joka muuta väittää, se valehtelee.

- Kulttuuri- ja liikuntatilojen maksuttomuuteen varsinkin nuorille ja eläkeläisille olemme pyrkineet pitkin matkaa vaikuttamaan. Liikuntamahdollisuuksia olemme parantaneet, mm tekonurmikentän rakentamisen aktiivisella ajamisella, ja nyt viimeksi lumitykkialoitteella. Liikunnan ja kulttuurin on oltava kaikkien ulottuvilla, sanoo vaaliohjelmammekin.

- Yksi asia mikä pitää muistaa on se, että me vastustimme SoTe-asiakasmaksujen 27,5% korotusta, mutta hävisimme lautakunnassa äänestyksen. Se oli todella rankka rokotus varsinkin taloudellisesti tiukimmilla olevia ihmisiä kohtaan. Ja kunnan talouden kannalta lähes vaikutukseton.

Jo noista muutamasta asiasta näkee, että töitä meillä tulee todella olemaan. Porvarilla on "kovat piipussa", ja se tietää ankeita aikoja meille tavallisille ihmisille, jos meillä ei ole voimaa itseämme puolustaa. Sen takia tarvitaan vaalivoitto, sen takia tarvitaan jokaisen Kangasalan Demarin ja Demarihenkisen ihmisen panos sen vaalivoiton saamiseksi. Pitäkää siis näitä ja monia muitakin ohjelmassamme mainittuja asioita esillä keskusteluissa. Ja kysäiskääpä joltakin tutulta ehdokkaalta, olisiko hänellä vaikkapa esitteitä jaettavaksi. Monella on niitä paljon, ja apu on hyväksi. Ja muistakaa äänestää.

Vapaus valita on nytkin

Perjantai 24.2.2017 klo 18.35 - Isto Kaarne

Minua sitten tympäisee tuo jatkuva laulu siitä kuinka ihana asia onkaan kun terveyspalveluihin tulee valinnan vapaus. Jos minä sairastun, niin minulla on nytkin täysi vapaus valita menenkö terveyskeskukseen vai yksityiselle lääkärille. Yksityinen vain maksaa minulle enemmän.

Sitä tällä valinnanvapauden ylistämisellä ajetaan, että yhteiskunta maksaisi yksityisistäkin palveluista yhtä suuren siivun kuin julkisista. Kelpaisi sitä hyvätuloistenkin käydä halvalla lääkärissä, ja siinä samalla lihottaa jättiterveysfirmojen osakkeenomistajien osinkopottia. Yhteiskunnan laskuun.

Siitä seuraisi myös se, että nykyisistä julkisten terveyspalvelujen käyttäjistä suuri osa siirtyisi yksityiselle puolelle, se kun on komeampaa. Ja taas kävisi iloinen kilinä kassalaatikossa. Yhteiskunnan laskuun. Valinnanvapaususkovaisten märkä uni on, että julkinen terveydenhoito näivettyisi vallan pois, hintoja polkemasta. Kyllä sitten kelpaisi parantaa, ja kääriä rahaa. Yhteiskunnalta.

Halvemmaksi palvelun tarvitsijoille ja yhteiskunnalle se ei tulisi, vaan kalliimmaksi. Ja reilusti. Muistetaan, että julkisen terveydenhoidon tarkoitus on parantaa sairaita. Yksityisen puolen tarkoitus tämän lisäksi on myös luoda tarpeita tulla uudestaan. Yhteiskunnan laskuun.  

Ideologista silmänkääntöä

Lauantai 21.1.2017 klo 7.30 - Isto Kaarne

Varsinainen silmänkääntötemppu taas tältä per... vai mikä Berneri se on. Millä ihmeen opilla tienpidon varat saadaan lisääntymään tiet yhtiöittämällä, jos tienkäyttäjien rasitusta ei lisätä. Ei millään. Yhtä päätön väite kuin se että esimerkiksi vanhusten hoivan hoitaa yksityinen bisnes halvemmalla ja paremmin kuin julkinen sektori.

Näissä molemmissa on tarkotuksena ainoastaan kaikkien mahdollisten yhteiskunnan tuottamien palveluitten ideologinen alasajo, ja porttien aukaiseminen markkinavoimien raivokkaan härkälauman laitumeksi. Siinä tanner tömisee ja aidat kaatuvat, kun kaikki vähänkin vihreät ruohotupot revitään juurineen "yhteisestä isänmaasta" kapitalistin lompakkoa täyttämään.

Voi kun ihmisillä olisi viisautta valita itselleen osaavat ja inhimilliset johtajat. Sitä osaamista ei ollut viime vaaleissa Suomalaisilla. Eikä Jenkeillä.    

Taidetta ja joululahjoja

Perjantai 18.11.2016 klo 17.01 - Isto Kaarne

Nokian Työväen Mieskuoron 70-vuotis juhlakonsertti lauletaan 28.1.2017, klo 15:00 Kangasala.talossa, Kuohunharjuntie 6, Kangasala.

Konsertin ohjelmisto koostuu itsenäisen Suomen mieskuorolauluista 70 vuoden ajalta (1946−2016). Ohjelmiston ensimmäiset yhtymäkohdat liittyvät 1918 vuoden tapahtumiin ja uusimmat 2000 luvun lamavuosiin. Suomalaisen työväen elinolojen parantamiseen liittyvien laulutekstien lisäksi ohjelmisto koskettaa koko euroopan kehitystä ja ihmisyyttä yleensä. Suomalaista sielunmaisemaa luodataan monelta eri kantilta tuskasta riemuun ja useat laulut ottavat kantaa suomalaiseen luontoon ja kestävään kehitykseen.

Porvarihallituksen märkä uni

Sunnuntai 6.11.2016 klo 20.28 - Isto Kaarne

Olen vahvasti sitä mieltä, että tämän porvarihallituksen päätarkoitus ja "märkä uni" on julkisen sosiaali- ja terveyspalvelun alasajo. Ne kun ovat riippakivenä ja esteenä vapaalle bisneksenteolle, ne kun helkkari vieköön tuottavat palveluita voittoa haluamatta. Lain mukaan julkisen palvelun tuottajat eivät saa kerätä asiakasmaksuina enempää kuin palvelun tuottaminen maksaa. Ne ovat siis hankalia vastakohtia  yksityiselle bisnekselle, joka ottaa mahdollisimman suuren voiton sieltä mistä vain saa, keinoja kaihtamatta. Olisi "vapaalle yrittäjyydelle" paljon parempi kun mokomaa hintojen polkijaa ei olisi ollenkaan olemassakaan.

Emmehän me Kangasalan Demarit kuitenkaan ole yksityistä palvelutuotantoa kieltämässä tai  kriminalisoimassa. Meillähän on ollut sekä lautakuntaryhmässä että valtuustoryhmässä se toimintalinja, että julkisen palvelutuotannon lisäksi voi olla yksityistäkin tuotantoa, se saattaa olla jopa hyväksi tuotannon laadun ja hinnan säilymiselle oikealla tasolla. Pieni "varpaillaan olo" ei ole koskaan pahasta. Olemme siis eri tavoilla, mm valtuustoaloitteilla, esittäneet, että esimerkiksi tehostetun asumispalvelun pitäisi olla vähintään puoleksi julkisesti tuotettua.

Nyt on alkamassa kova taistelu siitä, kuka nuo ihmisten tarvitsemat palvelut saa tuottaa sen jälkeen kun maakunta on ne tuotettavaksi jakanut. Rummutus yksityisen puolen ylivertaisuudesta sekä hinnan että laadun puolesta on jo alkanut, nyt luodaan mielikuvia yleisen mielipiteen kääntämiseksi pois julkisista palveluista. Rahaa tulee palamaan monenlaisiin mainoskampanjoihin (senkin rahan tulevat palveluiden käyttäjät ja veronmaksajat myöhemmin takaisin maksamaan).  Monenlaisia tilaisuuksia kuntalaisten, ja varsinkin päättäjien asenteiden muokkaamiseksi tullaan järjestämään. 

Totta kai firmat mainostavat ja kampanjoivat, sehän on luonnollista ja kuuluu asiaan. Mutta mainostaakos julkinen puoli palveluitaan, ainakaan yhtä suurella volyymilla, ei varmaan. Siinä jo jäädään pahasti häviölle, ja tappio häämöttää.

Lopullinen kuolinisku ainakin yhteiskunnan ohjaamille julkisille palveluille annetaan, jos julkiset palvelut pakkoyhtiöitetään, kuten hallituksen SoTe-ideologit haluavat. Onneksi Demarit puolueenakin ovat ottaneet tähän kielteisen kannan, samoin kuin voittojen keräämiseen yksityisille firmoille. Meillä täällä Kangasalla tuo kanta on ollut selvä jo paljon kauemmin. 

No, sitten jos/kun julkiset palvelut on saatu tarpeeksi syvään kyykkyyn ja hommat jaettu kirkasotsaisille suurfirmoille (jotka ovat taitavia kilpailuttamiseen vastaajia), niin alkaa arki. Nyt ei tarvitse enää kilpeä kiillottaa, vaan voidaan alkaa se toiminta mihin on koko ajan tähdättykin, eli rahan teko. Hallitus kun on ystävällisesti pudottanut hoitajamitoituksenkin lukemaan 0.4, niin mikäs siinä on tuohta kääriessä.  Voi henkilökunta raukkaa ja voi asukasparkoja. Olosuhteet ja palvelu tulevat aivan varmasti huononemaan nykyisestä. Sanokaa minun sanoneen, ja minä olen aina joskus oikeassakin.

Minua nyppii tässä, palvelua tarvitsevien huonon kohtelun lisäksi, eniten se, että tästä hyötyvät ihmiset jotka eivät pistä rikkaa ristiin asian hyväksi. He ovat vain joutilaalla rahallaan ostaneet omistusoikeutta yhtiöistä jotka näitä palveluja tuottavat, tai jotka näitä palvelun tuottajia omistavat, ja saaneet samalla oikeuden vaatia tuottoa omistukselleen, keinosta piittaamatta. He eivät vaihda yhdellekään vanhukselle vaippaa, tai ota yhtään verikoetta, tai lastoita yhtään katkennutta jalkaa, tai rauhoittele ketään mieleltään järkkynyttä, raivoavaa lasta päiväunille. Näistä kaikista toimista he kyllä saavat maksun. Alipalkatut ja ylirasitetut hoitajat tekevät ne heidän puolestaan, jotta he tienaisivat. No, osallistuvat hekin sen verran, että vaativat tekemään hommat vielä halvemmalla, säästämään rahaa palvelusta, jotta sitä jää omistajalle enemmän.

Eikö tätä taustaa varten olisi fiksuinta, että kaikki SoTe-palvelut tuottaisi julkinen sektori, tuottamatta rahallista voittoa kenellekään, tuottamalla ainoastaan hyvää oloa koko yhteiskunnalle. Tämä olisi minun ideologiani mukainen ihanne, mutta olen kyllä joutunut siitä jo luopumaan, koska tässä maailmassa  ja näillä voimasuhteilla se ei voi toteutua. Hyväksytään siis linjaus, että julkisen puolen tulisi tuottaa SoTe-palveluista puolet, ja loput voidaan antaa yksityisille, kuitenkin huolehtien siitä että kaikkien palveluntarvitsijoiden on hyvä olla.

Tähän loppuun vielä joitakin "hajatuksia".

Miksi yksityisen sektori on ängennyt tehtäviin, jotka ennen tuotti julkinen sektori yksin (kaupunginsairaalat, kunnanlääkärit, vanhainkodit, lastenkodit, työnvälitys, ym.). Ei sen takia että ihmiset saisivat näitä palveluita, vaan sen takia että niissä liikkuu paljon rahaa, josta on hyvä siivu nyhdettävissä omaan taskuun. Ja milläpäs sitä olisikaan turvallisempaa tehdä bisnestä, kuin sosiaalisia tarpeita varten väkisin kerätyllä verorahalla, ei lopu asiakaan maksukyky. Jos tätä yritteliäisyyttä ei olisi, niin yhteiskunta hoitaisi vieläkin yksin ainakin nämä hoivapalvelut ja kaikki niihin käytetty raha menisi vain ja ainoastaan palvelun tuottamiseen.

Minä en ole yrittäjien ja yritteliäisyyden vihollinen, en ollenkaan. On tuhansia asioita jotka kunnankin on paras ostaa ulkoa, eikä yrittääkään tuottaa itse. Näistä SoTe-palveluista vain leijonanosa pitäisi minusta tuottaa julkisesti. Ne kun ovat palveluita, joista ihminen ei voi itse päättää "tarvitsenkohan minä nyt tuommoista, vai en". Ne on saatava, lompakon ohkaisuudesta huolimatta. Toisena mahdollisuutena kun on epäinhimillinen kärsimys, tai jopa kuolema. Yhteiskunnan pitää taata jäsenilleen se viimeinen turva, markkinavoimat eivät sitä takaa. Jos joku bisnes ei kannata, niin se loppuu, oli sitten palvelun tarvitsijoita tai ei.

Jos jollakulla on (ja joillakin kyllä onkin) tarpeeksi rahaa, että pystyy kokonaan itse omat SoTe-tarpeensa rahoittamaan, niin asukoon minun puolestani vaikka Marskissa ja käyköön lääkärissä vaikka Tukholman Karoliinisessa sairaalassa. Mutta silloin kun yhteiskunta vaikka osankin näistä palveluista rahoittaa, niin kyllä yhteiskunnan pitäisi nämä palvelut pääasiassa myös tuottaa. 

Pieniä, paikallisia yrityksiä en laske ollenkaan samaan sarjaan kuin nämä ylikansalliset veroparatiisiyhtiöt. Jos joku perustaa kuntaan vaikka 20 - 30 paikkaisen vanhusten hoivakodin, niin hän saa omalla työllään palkan itselleen ja väelleen. Tämmöisessä tapauksessa voidaan katsoa, että palvelusta maksettava raha myös menee sen palvelun tuottamiseen. Nämä pikkuyritykset vain eivät tahdo pärjätä kilpailuttamisessa. Olisivatko liian rehellisiä, tai liian inhimillisiä.

Yksityisiä palveluita markkinoidaan lähes aina sillä, että ne ovat halvempia kuin julkiset palvelut. Minä en tätä usko, enkä tule uskomaan. Saadaanhan ne näyttämään halvoilta, varsinkin kun lasketaan transaktiokustannukset sopivasti väärin. Minä nyt olen tässä elinaikanani laskenut muutakin kuin pikkupoikana housuihini, ja ymmärrän että jos toinen palvelun tuottaja maksaa omistajilleen voittoa ja vielä mainostaakin, niin se ei voi olla halvempi kuin tuottaja jolla näitä kustannuksia ei ole. Jos se on halvempi, niin kyllä silloin on tuotteen laadussakin oltava järkyttävä ero.

Ammattiyhdistysliikettä syytetään määrätyillä tahoilla Suomen kilpailukyvyn murskaamisesta, ja milloin mistäkin. Kukaan ei älyä syyttää siitä samasta asiasta kapitalistin ahneutta, tuotteen hintaan ne ylisuuret osingotkin menevät. Jos ammattiyhdistysliikettä ei olisi ollut pitämässä Suomalaisten palkkoja edes jonkinlaisella tasolla, niin nälkäpalkalla me näitä hommia tehtäisiin. Mistäs sitten verot maksettaisiin, millä olisi rakennettu sentään näinkin hyvä yhteiskunta, ja koulutettu osaavaa väkeä kapitalistille rahaa tienaamaan.

Jos ammattiyhdistysliikettä ja Sosialidemokraattista puoluetta ei olisi ollut, niin minä en nyt vaihtaisi oman taloni pihassa  talvirenkaita vasta kerran katsastettuun autooni. Minä vaihtaisin niitä jonkun vuokrakasarmin pihassa vanhaan, ruosteiseen Ladaan. Ainakin tuon verran työväenliike on minun elintasooni vaikuttanut, ja katson tämän elintason myös omalla työlläni ansainneeni. Kuten lukemattomat muutkin Suomalaiset duunarit (joilla työtä on ollut, kaikilla ei valitettavasti ole).

Sotettaa

Keskiviikko 26.10.2016 klo 11.03 - Isto Kaarne

Mikä on hallituksen tarmokkaasti ajaman Sote-uudistuksen tarkoitus?

Tarkoitus on, että SoTe:n julkinen palvelutuotanto ajetaan alas, ja kaikki palvelut annetaan markkinavoimien rahastettavaksi. Se aiheuttaa sen, että kuntien ylläpitämät terveyskeskukset, vanhainkodit, vanhusten hoivakodit ja palvelutalot lopetetaan. Se aiheuttaa sen, että verorahoilla ja palvelumaksuilla kerättävistä SoTe-palveluihin tarkoitetusta rahasta leijonanosa menee yksityisten yritysten voittoihin, ja usein vielä verottajankin ulottumattomiin.

Milläs onkaan mukavampi tehdä bisnestä, kuin välttämättömiä tarpeita varten väkisin kerätyillä verorahoilla. Ja voittoa tulee varmasti, kun vaan osataan ja kehdataan ottaa. Ja kyllä osataan ja kehdataan.

Tulevien voittojen maksimointia jo pohjustetaan laskemalla vanhusten hoivan hoitajamitoitusta suorastavaan järkyttävään lukemaan 0,4. Tällä hetkellä esimerkiksi yksityisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä maalataan ruusuisia kuvia hyvästä hoidosta. Tottakai, kun tiedetään että kohta tulee se iso jako, kun maakunnat jakavat hoitopaikat yksityisille firmoille. Hyvä imago on siinä leikissä tarpeen.

Entä sitten, kun paikat on jaettu, ja arki alkaa. Kyllä siinä heiluu sekä laadun että hinnan rima, kun voittoa aletaan tehdä. Ja henkilöstö on tuolla 0,4 mitoituksella todella kusessa. Kuka jaksaa? Ei tule julkisuuteen enää hymyileviä tilannekuvia hoivakodeista, eivät hymyile hoitajat, eivät hoidettavat, eivätkä hoidettavien omaisetkaan.

Valinnan vapaudesta lauletaan suurenakin autuutena. Minä en tarvitse valinnan vapautta, minä tarvitsen hoitoa silloin kun olen sairas tai muuta apua kaipaava. Minä vain haluan, että siitä hoidosta tavalla tai toisella maksamani hinta menee kokonaan siihen hoitoon. Siis ei sellaisille, jotka eivät siihen hoitoon millään tavalla osallistu. 

Vanhusten hoito kotipalvelua lisäämällä on suuri kysymysmerkki

Torstai 14.7.2016 klo 11.04 - Isto Kaarne

Ei voinut kuin ihmetellä Kangasalan valtuuston välinpitämättömyyttä (tai hyväuskoisuutta) valtuuston 13.6.2016 kokouksessa. Tarkoitamme tietenkin selvityksen vaihtoehtoisista toimintatavoista vanhushuollossa - käsittelyä. Se on mielestämme asia, joka tulee vaikuttamaan hyvin voimakkaasti kaikkien jo olevien ja tulevien ikäihmisten sekä heidän omaistensa elämään pitkälle tulevaisuuteen. Nyt tehtyjen linjausten onnistuminen tai epäonnistuminen tulee mitä suuremmin vaikuttamaan myös Kangasalan kunnan imagoon, ja tietenkin myös talouteen. Vanhusten huono- tai alimitoitettu hoitaminen myös aikaansaa suunnattoman määrän inhimillistä kärsimystä, jo siksikin tästä asiasta pitäisi keskustella nyt, kun uudenlaista toimintaa ollaan vasta käynnistelemässä. Ihmisten on hyvä tietää mihinkä suuntaan ollaan menossa. Kaikki me vanhenemme.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän on hyvin vaikea uskoa, että tehdyn selvityksen mukainen vanhushuolto istuisi Kangasalle ilman vaikeuksia, ja takaisi vanhuksille heidän tarvitsemansa ja ansaitsemansa loppuelämän turvan. Samoilla linjoilla oli vähän aiemmin myös sosiaali- ja terveyslautakunta. Kaiken laitoshoidon ajaminen miniminsä ja korvaaminen kotipalvelulla, kotisairaanhoidolla, kuntoutuksella, ym. on kyllä kauniin tuntuinen ajatus, mutta vaikea toteuttaa. Kangasalla on kotipalvelua kehitetty jo neljännesvuosisata, joten sen lisääminen nyt suunnitellussa mitassa ei ole yhtä helppoa kuin ehkä jossakin muussa kunnassa. Nyt on mielestämme siis pakko varautua myös muihin keinoihin, kuten valtuustossa esittämissämme puheenvuoroissa ja jättämässämme valtuustoaloitteessa esitimme.

Valtuustolle tehty esitys nojautui lähes kokonaan tutkimusprofessori Harriet Finne-Soverin yhden tutkimuksen tuloksiin, jossa kerrotaan että 1/3 tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä olevista ikäihmisistä pärjäisi kotihoidon palvelun tuella kotona. Tätä tutkimusta ei ole kuitenkaan tehty Kangasalan lähtökohdista vaan se on kansallinen. Suomessa todella on kuntia joissa jopa 13% yli 75- vuotiaista on laitoshoidon tai tehotetun palveluasumisen piirissä mutta Kangasalla tämä luku on vain alle kahdeksan prosenttia. Kangasalan valtuusto on omassa vanhushuollon strategiassaan syksyllä 2014 linjannut, että laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista tulisi olla 8%:lle 75 vuotta täyttäneistä. Strategiamme on laadittu STM:n virallisen vanhushuollon laatusuositus asiakirjan mukaan, eikä sitä ole käsittääksemme muutettu.

Suuri huolemme kumpuaa seuraavasta: nykyisen strategian mukaan vuonna 2025 tarvitsemme 293 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa. Nyt uuden suunnitelman mukaan pitäisi selvitä 74 paikalla, eli paikkoja olisi enää 2%:lle yli 75 vuotiaista ja paikkamäärä vähenee nykyiseen verrattuna 57%, Siis 219 paikkaa vähemmän kuin vielä vuosi sitten on laskettu. Samaan aikaan yli 75 vuotta täyttäneiden määrä vuoteen 2025 mennessä kasvaa n. 54%.  Kukaan meistä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä apua palveluihin saadaan mm. uudesta teknologiasta. Sitä ongelmaa ei kuitenkaan mikään uudistus poista, että erityisesti muistisairaat vanhukset tarvitsevat hoivaa ympäri vuorokauden ja heidän yksin jättämisensä kotiin lähes tulkoon kellon ympäri ei ole inhimillistä.

Tästä huolesta johtuen Anne-Mari Thomassen teki ryhmämme nimissä aloitteen: Kotihoidon omavalvontasuunnitelman tehnyt työryhmä laatii suunnitelman kotihoidon riittävyyden ja laadun valvontaan. Suunnitelmassa määritellään kotihoidon palvelun sisältö ja toiminnan laatu. Työryhmä tarkistaa kotihoidon omavalvontasuunnitelman seurannan aikataulua ja käsittelytapaa. Kotihoidon saamisen kriteerit tarkistetaan muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Samalla laaditaan ennakoiva suunnitelma siitä mihin toimenpiteisiin ryhdytään, mikäli suunnitellut ympärivuorokautisen hoivan paikat eivät riitä kattamaan asiakkaiden hoidon tarvetta.

Lisäksi selvitetään mahdollisuudet Jalmarin Kodon laajentamiseksi, jotta sieltä voitaisiin tarjota lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja lähinnä muistisairauksista kärsiville vanhuksille.

Samoin selvitetään mahdollisuudet uuden Maijala- konseptin mukaisen palvelukeskuksen rakentamiseksi, jotta saadaan lisää asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä asumispalveluita vanhuksille, joiden omassa kodissa asuminen ei enää onnistu.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pidetään ajan tasalla sekä suunnitelman että selvitysten etenemisestä.

Hanna Laine Valtuutettu, kunnanhallituksen vpj.
Isto Kaarne Valtuutettu, SoTe-lautakunnan pj.

Tervetuloa mukaan

Torstai 2.6.2016 klo 8.26 - Isto Kaarne

Kuntavaalit pidetään taas ensi vuoden huhtikuun 9 päivänä. Tässä vaiheessa puoluejärjestöt kokoavat ehdokaslistojaan, niin myös Kangasalan Sosialidemokraatit. Meidän ehdokaslistamme tulee tavan mukaan koostumaan sekä puolueen jäsenistä, että sitoutumattomista ehdokkaista. Sitoutumattomilta tietenkin edellytämme, että he kunnioittavat Sosialidemokraattisia arvoja, jotka aina tähtäävät yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja heikomman puolella olemiseen.  

Jos käy niin, että meidän ehdokkaanamme ollut henkilö ei tule valituksi valtuustoon, tarjoamme hänelle toisenkin mahdollisuuden päästä mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Kun meille kuuluvia lautakunta- ym. luottamushenkilöpaikkoja vaalien jälkeen täytetään, on ehdokkaanamme olleilla etusija. Jokaiseen lautakuntaa pyrimme esittämään kyseisen toimialan asiantuntijoita ja aktiivisia harrastajia. 

Taloudellinen rasite ehdokkuus ei kenellekään ole. Meillä on tällä kertaa kohtalaisen hyvät taloudelliset mahdollisuudet vaalityön tekemiseen, hoidamme kaiken yhteismainonnan rahoituksen kunnallisjärjestön varoista. Ehdokkaan ei siis välttämättä tarvitse itse rahallisesti mainontaansa panostaa. Toki kaikki oma mainonta ja vaalityö on sallittua ja jopa toivottavaa. Jossakin vaiheessa meiltä tulee kutsu valokuvaan. Siellä pitäisi käydä, että saadaan yhtenäiset kuvat kaikista ehdokkaista. Kunnallisjärjestömme maksaa kuvauksen. 

Emme jätä ehdokastamme yksin vaalien alla. Sähköpostin avulla ajantasainen yhteydenpito sujuu kaikkein tehokkaammin. Jos Sinulla on sähköposti, niin ilmoita osoite vaalipäällikkö Isto Kaarneelle, isto.kaarne@kolumbus.fi. Jos sähköpostia ei ole, lähetellään kirjeitä ja soitellaan.  Kun Sinulle tulee jotakin vaaleihin liittyvää kysyttävää, ihan mitä vaan, niin vaalipäällikkö kyllä vastaa, tai hankkii vastauksen. 

Hyvä Ystävä. Kutsumme Sinut siis mukaan Kangasalalaisten kuntapäättäjien joukkoon. Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.

Kaikki rahaksi vaan

Maanantai 18.4.2016 klo 11.14

Jokos uskotte? Kapitalisti on valmis yksityistämään kaiken. Kaiken mistä vaan on mahdollista repiä rahaa omistavan luokan pussiin. Täällä ei tällä menolla kohta tehdä mitään eikä saada mitään palvelua ilman, ettei osa palvelun tuottamiseen maksettavasta rahasta kilahda porvarin lompsaan. Ja suurin osa siitä rahasta on sitä yhteistä rahaa, joka veroina köyhältä kansalta kerätään yhteiskunnalle välttämättömien palveluiden ylläpitämiseksi. Tuntuu niin pahalta. Eikö nyt jo ala olla aika tunkea oikein tosissaan kapuloita kapitalismin ahneisiin rattaisiin. 

Kauppamiehiä .....

Perjantai 4.3.2016 klo 8.45

....ovat nämä SSS-hallituksen herrat. Nimenomaan kusetuksen osaavia kauppamiehiä. Vatuloivat ensin kasaan niin karmean pakkolakipaketin, että varmasti tiesivät itsekin ettei se kenellekään tule kelpaamaan. Antoivat sitten armollisesti työmarkkinajärjestöille mahdollisuuden vähän inhimillistää palkansaajan kurjistamispolitiikkaansa. Lopputuloksena oli vielä aivan kelvollinen tulonsiirto palkansaajalta kapitalistille, uusien työpaikkojen syntymisen nimissä mukamas. Ja paskat.

Katsotaas mitä tuli. Ensin tämä 12 kuukautta ilman palkankorotuksia. Suoraan patruunan rahapussiin, pois palkansaajan ostovoimasta ja tulevaisuuden uskosta.

Sitten työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen maksamisen siirtäminen patruunalta palkansaajille. Suoraan patruunan rahapussiin sekin. Siitä on kiva maksella vielä kultaisempia kädenpuristuksia varopakolaisiksi siirtyville johtajille ja muhkeampia osinkoja osakkeenomistajille. Uusia työpaikkoja EI synny. Palkansaajat köyhtyvät entisestään.

Työajan pidennys 24 tunnilla ilman korvausta. Ilmaista työtä kapitalistin hyvinvoinnin eteen. Kilpailukyky muka paranee. Ja paskat. Mihinkä se paranee, kun patruuna kääräisee nuokin rahat suoraan liiveihinsä. Ja uusia työpaikkoja EI synny, päinvastoin vanhatkin vähenevät.

Kapitalistin kukkaroon ne vaeltavat parin mutkan kautta nuo julkisen sektorin lomarahojen leikkauksetkin, ja se porvarin niin kovasti vihaama julkisen sektorin työntekijä kärsii vielä nykyistäkin enemmän.

Hienosti siis menee SSS-pojilla. Raha kulkee juuri siihen suuntaan kuin oli tarkoituskin, eli köyhiltä rikkaille. Kelpaa siinä vaihdella luuvitostervehdyksiä suut leveässä hymyssä. Hyvin suunniteltu kun on melkein tehty. Ja lisää seuraa. Kilpailukyvyn ja työttömyyden poistamisen nimissä voidaan tehdä vielä monta kuprua. Tulee vielä monta onnellista päivää ministerinä.

Kyllä välillä niin ........      

Loikitaanpa elintasosta toiseen

Sunnuntai 27.12.2015 klo 8.48 - Isto Kaarne

Rupesinpa miettimään tavallisen palkansaajan elintasoa täällä Suomessamme. Jos perheellä on mennyt hyvin, eli työtä on ollut, eikä muita kohtuuttomia vaikeuksia ole ollut voitettavana, niin elintaso on jonkinlainen. Omistusasunto saattaa olla, useimmiten kuitenkin velkainen. Auto on, joskus tarpeen vuoksi kaksikin, niistäkin vielä osamaksuja maksamatta. Joillakin saattaa olla pieni mökkikin. Varsinaista arjen puutetta ei ole, mutta tarkkana pitää rahan kanssa silti olla. Elintaso on siis jonkinlainen. Siis jos on mennyt hyvin. Sadoillatuhansilla tavallisilla ihmisillä ei ole mennyt, ja heidän elintasonsa on siis huomattavasti edellä kuvattua huonompi, suorastaan surkeampi.

Sitten on semmoisia perheitä joilla on millä mällätä. Mersut ovat tallissa rivissä, kattohuoneisto kaupungin parhaalla paikalla on edustuskotina, Turun saaristossa olevan luksushuvilan laiturissa keikkuu purjevene tai kallis huvivene, kelohuvila Lapissa odottaa herraa sihteereineen hiihtoretkelle, rahaa on pankissa niin että alimmaiset mätänee, ja lisää tulee tasaisena virtana tutun pankkiiriliikkeen hoitaman osakekaupan ja avokätisten osinkojen jaon ansiosta.

Ovatko nyt siis kuitenkin tämän tavallisen palkansaajaperheen ja kaikkien heitä huonommassa asemassa olevien elintasot liian korkeita, ja rikkaiden perheiden liian matalia, koska valtakunnan hallitus on ottanut tehtäväkseen selvän tulonsiirron köyhemmiltä rikkaammille. Menossa ei ole mikään "tuottavuusloikka" vaan "kaksisuuntainen elintasoloikka", eli huonompiosaisten elintasoa loikkautetaan muutamaa rappua alemmas, jotta parempiosaisten elintasoa pystytään vastaavasti loikkauttamaan muutamaa rappua ylemmäs.

Väitteet siitä että näillä hallituksen toimilla ollaan luomassa tuhansia työpaikkoja kaikkien suomalaisten parhaaksi ovat paskapuhetta. Menossa on iltalypsyjen iltalypsy omistavan luokan parhaaksi, jonka jälkeen kuiviin imetty lypsylehmä tuskin enää tiineeksi astutetaan, että muutkin saisivat joskus maitoa. Jos tämän "Suomi-lehmän" teurasarvo on vähänkään suurempi kuin seuraavan kvartaalin maitotili, niin lihoiksi vaan. Karjakko siinä menettää työnsä ja toimeentulonsa, mutta mitäs siitä. Lähteköön vaikka kerjuulle.

Kyllä nyt on semmoinen meno päällä, että mitähän tämän tien päässä vielä odottaa. Hirvittää. Ja v.......

Tätä mieltä Demarit

Tiistai 8.12.2015 klo 9.09 - Isto Kaarne

Ei erilliskorotusta SoTe:n asiakasmaksuihin.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen ylärajan korottamisesta. Se ei mikään pikkukorotus olekaan, indeksikorotuksen kanssa yhdessä se tekee 30%. Korottuvia maksuja on yhteensä yli 30 kpl, joukossa mm. lääkäripalvelut, suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoito, lääkärintodistusmaksu, kotisairaanhoito, lyhytaikainen laitoshoito, lyhytaikainen asumispalvelu ja lastensuojelun maksut, ym.  

Tätä erilliskorotusta ei ole asetettu palvelujen turvaamista tai parantamista varten, vaan ainoastaan hallitusohjelman mukaisen maksukertymän lisäämiseksi 150 miljoonalla eurolla. Maksumiehiksi on valittu tavalliset ihmiset, jotka juuri näitä julkisia palveluita eniten tarvitsevat. Noin suuri korotus tuntuu kyllä keskituloisenkin palveluntarvitsijan kukkarossa, ja pienempituloiselle se saattaa jo olla ylikäymätön paikka. Monelta jää lääkäriin menemättä, kun ruokaakin pitää ostaa. Lääke- ja matkakorvaustenkin omavastuuosuuksien nouseminen vielä lisää ahdinkoa.

Seurauksia ei tätä asetusta laadittaessa ole kylliksi mietitty. Terveys- ja hyvinvointierot ihmisten välillä tulevat tämän takia kasvamaan. Pienet sairaudet pahenevat varhaisen hoidon puutteessa raskaammin ja kalliimmin hoidettaviksi. Yhä useampi ajautuu myös toimeentulotuen tarvitsijaksi, ja inhimillinen pahoinvointi lisääntyy.

Likainen työ maksujen nostamisessa on sysätty kuntien vastuulle, päätökset nimittäin tehdään kuntien luottamuselimissä, valtioneuvosto on vain antanut ylärajan. Kuntatalouksien ahdingon tietäen voi kuitenkin ennustaa että ylärajallehan ne maksut nousevat. Näin ei siis kuitenkaan ole pakko tehdä, jos haluaa olla niin tekemättä.

Kangasalan Sosialidemokraatit ovatkin sitä mieltä, että tuota 27.5% erilliskorotusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ei pitäisi Kangasalla toteuttaa. Palveluja tarvitsevien kuntalaisten, varsinkin kaikkein huonommassa asemassa olevien, rankaiseminen tällä tavalla on väärin.

                                                                 Kangasalan Sos.dem. valtuustoryhmä      

Sitä saa mitä jne...

Lauantai 7.11.2015 klo 23.29 - Isto Kaarne

SoTe-ratkaisu vatuloitui juuri niin kuin vaalituloksesta saattoi jo etukäteen ennustaakin. Sairaiden ja sosiaalipalvelujen tarvitsijoiden etu ei vaakakupeissa painanut mitään, ainoastaan hallituspuolueiden oma etu varmistettiin. Pitäkää hyvänänne.

Kepu sai betonoitua valtansa maakunnissa. Rökälevoitto, ja kotiinpäinvetämisen maailmanennätys. Kolmen miljardin säästöt muka varmistuivat. Ja höpö höpö.

Kokoomus sai tasoitettua tietä ylikansallisten veroparatiisiyhtiöiden rynnistykseen sairaanhoito- ja vanhuspalvelumarkkinoille. Verorahoilla ruvetaan nyt entistäkin enemmän lihottamaan kokkareiden osakkeenomistajakavereiden osinkopusseja. Valinnan mahdollisuutta muka. Höpö höpö, kun kermankuorintaa.

Persutkin voittivat, kun välttivät ennenaikaiset vaalit. Tuolla kannatuksella olisi tullut tällä kertaa "rötky".

Hallituspuolueet siis voittivat, ja kansa hävisi. Mutta tätähän se tilasi!    

"Vaskesta varsa ja höyrystä henki..."

Torstai 1.10.2015 klo 20.45 - Isto Kaarne

Ei kai tämä hallitus ihan tosissaan väitä, että joku olisi ihan vaan liiketaloudellisilla perusteilla kiinnostunut ottamaan hoitaakseen niiden rataosien liikennettä, jotka nyt ollaan kannattamattomana lopettamassa. Ei kai niin hullua yrittäjää olekaan. Siis ainakaan rehellistä yrittäjää. Junatkin pitäisi ensin hankkia.

Vai meneekö se niin, että jollekin toimijalle puliveivataan jollakin konstilla kalusto VR:rältä. Sitten junaillaan valtiolta tukeva tuki liikenteen ylläpidosta, niin tukeva että pystyy jo vähän osinkojakin maksamaan. Sitten todetaan että hienosti sujuu, lopetetaas valtion toimiminen junailijana vallan, ja annetaan etelän vilkkaat rataosatkin yksityiselle, jotta se pääsee oikein kunnolla rahaa tekemään, kun se kerran sen osaa. Sen jälkeen voidaankin nuo ensimmäiset, kannattamattomat rataosat taas lopettaa voittoja pienentämästä. Hienosti menee. Osingot omistajille tekevät uusia ennätyksiä. Ja valtio hoitaa kiskot.

Niin toteuttaa tämä hallitus tärkeintä tehtäväänsa, eli kaiken mahdollisen rahan siirtämistä rahvaan taskusta omistajien taskuun. Kylmää on kyyti nyt. Mutta tämähän tiedettiin.

Toivottavasti olen huono ennustaja.

Haja-ajatuksia

Maanantai 28.9.2015 klo 7.06 - Isto Kaarne

Työn antajia kyllä olisi, mutta ei palkan maksajia.

Lopettakaa jankuttaminen työehtojen paikallisen sopimisen mahdollistamisesta. Paikallinen sopiminen on ollut aivan mahdollista jo vaikka kuinka kauan, ja sitä on myös käytetty. Työehtosopimukset ovat olleet vain perälauta, jonka alle ei ole ollut pakko mennä, mutta yhdessä sopien sekin on ollut mahdollista. Saneluvaltaa itselleen porvari nyt haluaa, ei sopimista.

Suomi ei tarvitse lisää työvoimaa. Työtä Suomi tarvitsee. Vaikka sitä työtä, joka on suurempien voittojen toivossa viety pitkin maailmaa halvan työvoiman maihin.

Suuryritykset ovat saamassa palkansaajilta melkoisen kädenojennuksen työn hinnan halventamista varten. Mihinkähän sekin käytetään. Epäilen, että suurempiin osinkoihin, kuten ennenkin.

Osinkoja pienentämälläkin voisi alentaa Suomalaisen työn kustannuksia. Mutta se ahneus. 

Mitä suurempi työttömien armeija, sitä paremmin kapitalistilla menee. Pysyvät risaperseet nöyrinä ottamaan vastaan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla. Ja elättävät sillä sitten tämän kaikkein onnettomimmassa asemassa olevan "varatyövoimankin".

Nykyhallituksella on menossa röyhkeä, ideologinen hyökkäys, tarkoituksena siirtää huomattava osa palkansaajien tuloista omistajien tuloiksi. Kuinka kauan yhteiskuntarauha kestää tätä menoa?  

"Ripaus isänmaallisuutta"

Torstai 17.9.2015 klo 10.40 - Isto Kaarne

Piti sitten pääministeri eilen puheen kansalleen. Peräänkuulutti yritysjohtajille ripausta lisää isänmaallisuutta. Minä olen tuota heiltä peräänkuuluttanut jo parikymmentä vuotta, enkä vain "ripausta", vaan paljon enemmän.

"Ripaus isänmaallisuutta" ei riitä siihen, että osakeenomistajatkin osallistuisivat Suomalaisen työn hinnan alentamiseen tyytymällä kohtuullisiin osinkoihin. Nyt otetaan kaikki mitä irti saadaan, tulevaisuudesta, ja Suomen tulevaisuudesta viis veisaten.

"Ripaus" ei riitä siihenkään, että lopetetaan Suomalaisen työn vieminen halvan työvoiman maihin, vielä suurempien osinkojen ja pörssikauppavoittojen toivossa.

"Ripaus" ei riitä myöskään siihen, että ne leikkaukset jotka pienituloisilta palkansaajilta ollaan nyt riistämässä muka Suomen pelastuspakettiin muuttuisivat työpaikoiksi ja sitä kautta yhteiseksi hyvinvoinniksi. Kyllä ne menevät taas niihin omistajien osinkoihin, kuten köyhän kansan edellisetkin vastaantulot ovat menneet.

Minä, ja varmaan lähes kaikki muutkin kansalaiset, olisimme kyllä valmiit osallistumaan Suomen pelastustalkoisiin luopumallakin joistakin eduistamme. Se vain pitäisi tehdä oikeudenmukaisesti, ketään kohtuuttomasti rasittamatta. Niiltä pitäisi ottaa enemmän, joilla otettavaa on.

Me tavalliset pulliaiset tässä maassa isänmaallisia olemme, kun haluamme rakentaa yhteistä hyvinvointia työtä tekemällä ja veroja maksamalla. Jos annetaan.

"Ripaus" lisää isänmaallisuutta ei tee Suomalaisesta kapitalistista vielä läheskään tarpeeksi isänmaallista.

Rahalla ei ole isänmaata. Ei "ripaustakaan".  

Voi aikoja, voi tapoja

Maanantai 7.9.2015 klo 21.11 - Isto Kaarne

Käytiinpä taas Ruutanan Shellillä kahveella vanhojen työkavereiden Teukin, Eken, Repan ja Pekan kanssa. Maailman asoita pantiin kuntoon. Ihan kaikkeen ei konstia keksitty, on se nyt niin hulluksi mennyt. Ja hullummaksi vain näyttää menevän.

Taas kerran todettiin, että kyllä meidän työaikamme tässä maailman kulussa sattui ihan oikeaan aikaan. Kaikki me palveltiin koko työuramme yhtä ja samaa taloa, reilusti yli 40 vuotta kukin. Oikein pahaa lopputilin uhkaakaan ei koskaan ollut. Turvallisen tuntuinen oli olo. Olihan patruuna valillä ankara, mutta luotettava se kuitenkin oli.

Nykyajan työntekijä joutuu elämään jatkuvassa pelossa. Elämää ei uskalla eteenpäin suunnitella, kuin vain kvartaalin kerrallansa. Nykypatruunan ahneus kun saattaa koska tahansa viedä hommat kaukomaille, riistohinnoilla tehtäväksi. Se on niin isänmaallinen. Viis Suomesta. Viis Suomalaisista. Kunhan osingot vain juoksevat, ja osakkeen arvo säilyy.

Mitäs keksitään?

Yhteiskuntasopimus

Tiistai 4.8.2015 klo 8.16 - Isto Kaarne

Yhteiskuntasopimusta sorvataan. Saapas nähdä kuinka käy. Olisihan se hyvä saada aikaan. Mutta huonolta näyttävät lähtokuopat nyt. Niiltä joilla vähän on, ollaan ottamassa väkisin. Niiltä joilla on paljon pyydetään kohteliaasti: "Jos ny vähän antasitte". Ei se näin tule toimimaan.

Tuota vastikkeetonta työajan lisäämistä en ymmärrä ollenkaan. Työtä kun on muutenkin liian vähän, miksi se siis pitäisi teettää vielä harvemmilla. Siitä seuraa vain se, että nämä työlliset painavat itsensä rapakuntoon ja yhteiskunnan avun varaan aivan liian nuorena, ja työttömyydestä kärsivien armeija sen kun kasvaa. En taaskaan ymmärrä herrojen laskuoppia, eikä tämä ole ensimmäinen kerta.

Kilpailukyvyn parantamisen tärkeyden ymmärrän. Siinäkin lähtisin liikkeelle ensin omistajien ahneuden vähentämisestä (vaikka siihen ei taida keinoa olla). Ahneus se vie Suomalaisten työtä ulkomaille ja nostaa kotimaisenkin työn tuntihintaa. Suomalainen työ kannattaa kyllä, jos Suomalaisten annetaan se tehdä, eikä työtä ulos viemällä yritetä kasvattaa osinkoja ja nostaa osakkeen arvoa tulevaisuudesta välittämättä. Kvartaaleja tulee tulevaisuudessakin joka vuosi neljä kappaletta. Missä kunnossa on muutaman kvartaalin päästä johokin halpamaahan ulkoistettu, osingoilla kuiviin lypsetty, laatutasonsa ja luotettavuutensa menettänyt entinen Suomalaisyhtiö. Siitä ei välitetä kun rahaa tehdään, vaikka pitäisi kyllä välittää. Se olisi isänmaallista toimintaa.

Suomi selvisi aikanaan todella ankarista sotakorvauksista. Se oli vielä tämän kertaista tarvetta paljon kovempi ponnistus. Mutta onnistui. Ja onnistuisi nytkin, jos se tehtäisiin yhdessä. Ilman ahneutta.    

Vuosia on mennyt

Sunnuntai 26.7.2015 klo 21.09 - Isto Kaarne

Tässä päivänä muutamana sain yllättävän puhelinsoiton. Vanha kansakoulukaverini Markku soitti Helsingistä. Jostakin hän oli saanut minun numeroni, ja päätti sitten kokeilla, vieläkö hänet muistan. Hyvin muistin, vaikka siitä kun tiemme aikanaan erosivat, hänen siirtyessään silloiseen "oppikouluun" on vierinyt jo 56 vuotta.

Vuonna 1955 Messukylän kansakoulun ensimmäiselle luokalle menimme, opettajana oli hyvin arvostettu Laura Lautsiala. Hän oli opettajamme myös toisella luokalla, kolmannella luokalla oli sitten Väinö Heljo ja neljännellä luokalla Matti Häkkinen. Kahdella ekaluokalla luokat olivat tyttöjen ja poikien sekaluokkia, kolmannella ja neljännellä luokalla sitten pelkkiä poika- tai tyttöluokkia. Oppilaita laskin valokuvista olleen noin 34 - 36.

Kun Markku sitten tuli Tampereelle muille asioilleen, niin istuimme reilut kolme tuntia rauhallisessa ravintolan pöydässä siikaa nauttien ja vanhoja muistellen. Muistien tueksi löysin vanhat luokkakuvat, joista entisten luokkakaverien nimiä sitten bongasimme.

Aika hyvin ovat kaikki maailmalle eksyneet, oikein läheisissä tekemisissä ei meistä kumpikaan muiden kanssa ole ollut. Jotakin sentään heistä joidenkin vaiheista tiesimme: Ainakin kolme on jo valitettavasti kuollut, yhdestä on tullut insinööri, yhdestä sairaanhoitaja, yhdestä liikemies, kahdesta autonkuljettaja, yhdestä juristi, yhdestä poliisimies, ja sitten on se yksi nappisilmä josta tuli ensin hitsari ja sitten työnjohtaja. Niin se maailma kuljettaa.

Rattoisa ehtoopuhde meillä oli. Ajateltiin, että jos joku nyt huomaa kuuluneensa tuohon suuresti arvostamaamme joukkoon, niin ottakoonpa yhteyttä. Keksitään jotakin kivaa. Vanhana on mukava muistella niitä aikoja, kun kaikki oli vielä edessä.

Vaikka onhan sitä vieläkin monenlaista edessä. Eikö niin?