Vähemmän vakavasti
ANALYYSI YHDISTYKSISSÄ TOIMIVISTA HENKILÖISTÄ
10.12.2006 / Isto Kaarne
Motivaatiosta, osaamistaidoista, kokemuksesta, tavoitteista.
Puheenjohtaja
Yhdistys tarvitsee tietenkin puheenjohtajan. Puheenjohtaja tarvitaan siksi, että täytyyhän yhdistyksellä puheenjohtaja olla, herran jestas.
Minkälainen siten on tyypillinen yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on yleensä mies tai nainen, iältään nuori tai vanha, tai siltä väliltä. Jos hän on nainen niin hän on yleensä korkeintaan vain juuri ja juuri siltä väliltä, tai vähän alle. Hän voi olla lapseton tai lapsellinen. Jos hän on iältään vanhempi kuin siltä väliltä, mikä on mahdollista, vaikkakaan ei todennäköistä jos hän on nainen, niin hän voi olla jo lapsenlapsellinenkin.
Hänet on valittu puheenjohtajaksi yleensä siksi, että kukaan muu ei ole viitsinyt mokomaa hommaa hoitaakseen ottaa ja hänen on tarvinnut uhrautua. Aina jonkun täytyy. Hän saattaa olla puheenjohtaja myös siksi, että hän on syyskokouksessa torkahtanut juuri sillä kohtaa, kun puheenjohtajaa on valittu, ja vahinko on päässyt tapahtumaan. Hän on yleensä ollut puheenjohtaja jo jonkin aikaa ja pysyykin virassaan niin kauan, kunnes yhdistyksen jäsenet lopulta saavat hänestä tarpeekseen ja uunottavat hänen tilalleen jonkun muun joka viitsii mokoman homman hoitaakseen ottaa, tai sattuu torkahtamaan sopivassa kohdassa syyskokouksen aikana.
Puheenjohtajan tuntee siitä, että hän yleensä istuu kokouspöydän päässä nuija kädessä ja yrittää olla tärkeän näköinen, yleensä siinä onnistumatta. Hän yrittää myös johtaa puhetta niin, että kokouksen osanottajat puhuisivat vain yksi kerrallaan, eikä kaikki yhtä aikaa, yleensä onnistumatta siinäkään. Paitsi jos hän on Salmelan Heikki. Heikki kun pitää kurissa Kangasalan valtuustonkin, vaikka siellä on sentään kuusi kepulaistakin. Ja Lahti-Nuuttilan Pena.
Varapuheenjohtaja
Yhdistys tarvitsee tietenkin myös varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja tarvitaan siksi, että täytyyhän yhdistyksellä varapuheenjohtaja olla, herran jestas. Onhan autoissakin vara osia.
Minkälainen siten on tyypillinen yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän on yleensä mies tai nainen, iältään nuori tai vanha, tai siltä väliltä. Jos hän on nainen niin hän on yleensä korkeintaan vain juuri ja juuri siltä väliltä, tai vähän alle. Hän voi olla lapseton tai lapsellinen. Jos hän on iältään vanhempi kuin siltä väliltä, mikä on mahdollista, vaikkakaan ei todennäköistä jos hän on nainen, niin hän voi olla jo lapsenlapsellinenkin.
Hänet on valittu varapuheenjohtajaksi yleensä siksi, että kukaan muu ei ole viitsinyt mokomaa hommaa hoitaakseen ottaa ja hänen on tarvinnut uhrautua. Aina jonkun täytyy. Hän saattaa olla varapuheenjohtaja myös siksi, että hän on syyskokouksessa torkahtanut juuri sillä kohtaa, kun varapuheenjohtajaa on valittu, ja vahinko on päässyt tapahtumaan.
Hän on yleensä ollut varapuheenjohtaja jo jonkin aikaa ja pysyykin virassaan niin kauan, kunnes yhdistyksen jäsenet lopulta saavat puheenjohtajasta tarpeekseen ja uunottavat varapuheenjohtajan puheenjohtajaksi, varsinkin jos hän sattuu torkahtamaan sopivassa kohdassa syyskokouksen aikana. Varapuheenjohtajaa ei tunne mistään, paitsi jos käy niin että puheenjohtajalla on niin kauhea kank.. tuota, puheenjohtaja on sairas ja varapuheenjohtaja joutuu johtamaan kokousta. Silloin hänet tuntee siitä, että hän istuu kokouspöydän päässä nuija kädessä ja yrittää olla tärkeän näköinen, yleensä siinä onnistumatta. Hän yrittää myös johtaa puhetta niin, että kokouksen osanottajat puhuisivat vain yksi kerrallaan, eikä kaikki yhtä aikaa, yleensä onnistumatta siinäkään.
Sihteeri
Yhdistys tarvitsee tietenkin myös sihteerin. Sihteeri tarvitaan siksi, että täytyyhän yhdistyksellä sihteeri olla, herran jestas.
Minkälainen siten on tyypillinen yhdistyksen sihteeri. Hän on yleensä mies tai nainen, iältään nuori tai vanha, tai siltä väliltä. Jos hän on nainen niin hän on yleensä korkeintaan vain juuri ja juuri siltä väliltä, tai vähän alle. Hän voi olla lapseton tai lapsellinen. Ja niin edespäin....
Hänet on valittu sihteeriksi yleensä siksi, että kukaan muu ei ole viitsinyt mokomaa hommaa hoitaakseen ottaa ja hänen on tarvinnut uhrautua. Aina jonkun täytyy. Hän saattaa olla sihteeri myös siksi, että hän on syyskokouksessa torkahtanut juuri sillä kohtaa, kun sihteeriä on valittu, ja vahinko on päässyt tapahtumaan.
Hän on yleensä ollut sihteeri jo jonkin aikaa ja pysyykin virassaan niin kauan, kunnes joku ei muistakaan syyskokouksessa huutaa hänen nimeään, vaikka niin on sovittu ja hän pääsee kuin koira veräjästä, varsinkin jos joku muu kirjoitustaitoinen sattuu torkahtamaan sopivassa kohdassa syyskokouksen aikana.
Yhdistyksen sihteerin tuntee siitä, että hänellä on kokouksessa kynä kädessä. Hänen pitää myöskin olla ehdottomasti kirjoitustaitoinen, sillä hän joutuu kirjoittamaan kokousten pöytäkirjat ja kuntaan lähetettävät avustusanomukset. Hänen on hyvä olla myös lukutaitoinen, jotta hän osaa katsoa mitä on kirjoittanut.
Taloudenhoitaja
Yhdistys tarvitsee tietenkin myös taloudenhoitajan. Taloudenhoitaja tarvitaan siksi, että täytyyhän yhdistyksellä taloudenhoitaja olla, herran jestas. Ainakin siinä tapauksessa, jos yhdistyksellä on joku talous.
Minkälainen siten on tyypillinen yhdistyksen taloudenhoitaja. Hän on yleensä mies tai nainen, iältään nuori tai vanha, tai siltä väliltä. Jos hän on nainen niin hän on yleensä korkeintaan vain juuri ja juuri siltä väliltä, tai vähän alle. Hän voi olla lapseton tai lapsellinen. Ja niin edespäin....
Taloudenhoitajan täytyy olla ehdottomasti laskutaitoinen. Ei siis mäenlaskutaitoinen, vaikka ei sekään pahaa tee, vaan ynnälaskutaitoinen. Vähennyslaskusta ei ole niin paljon väliä. Taloudenhoitajan kansakoulutodistuksessa pitää olla vähintään 7 laskennossa. Jos on oikein hyvä selittämään omin sanoin, niin kutonenkin riittää.
Onnistuneen taloudenhoidon edellytyksenä on kaksinkertainen kirjanpito ja yksinkertaiset tilintarkastajat. Taloudenhoitajan tuntee siitä, että hän myy arpoja kaiken maailman tilaisuuksissa, täytyyhän jonkun yrittää, herran jestas, kun kuntakin on niin kitsas avustuksissa.
Hänet on valittu taloudenhoitajaksi yleensä siksi, että kukaan muu ei ole viitsinyt mokomaa hommaa hoitaakseen ottaa ja hänen on tarvinnut uhrautua. Aina jonkun täytyy. Hän saattaa olla taloudenhoitaja myös siksi, että hän on syyskokouksessa torkahtanut juuri sillä kohtaa, kun taloudenhoitajaa on valittu, ja vahinko on päässyt tapahtumaan.
Hän on yleensä ollut taloudenhoitaja jo jonkin aikaa ja pysyykin virassaan niin kauan, kunnes kyllästyy siihen jatkuvaan pihtaamiseen ja uhkaa erota koko yhdistyksestä, helkkari soikoon, ja syyskokous valitsee hänen tilalleen jonkun joka sattuu torkahtamaan sopivassa kohdassa kokouksen aikana ja jolla on vähintään seiska laskennossa, tai kutonen jos on hyvä selittämään omin sanoin.
Muut johtokunnan jäsenet
Yhdistys tarvitsee tietenkin myös johtokunnan jäseniä. Johtokunnan jäseniä tarvitaan siksi, että täytyyhän yhdistyksellä johtokunnan jäseniä olla, herran jestas. Minkälainen se semmoinen johtokunta on, jossa ei ole jäseniä.
Minkälainen siten on tyypillinen yhdistyksen johtokunnan jäsen. Hän on yleensä mies tai nainen, iältään nuori tai vanha, tai siltä väliltä. Jos hän on nainen niin hän on yleensä korkeintaan vain juuri ja juuri siltä väliltä, tai vähän alle. Hän voi olla lapseton tai lapsellinen. Ja niin edespäin....huh huh.
Hänet on valittu johtokunnan jäseneksi yleensä siksi, että hän on sattunut olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Ei pitäisi mennä yhdistyksen syyskokoukseen jos väsyttää. Hän saattaa olla johtokunnan jäsen myös siksi, että hän on väärässä seurassa erehtynyt sanomaan ne vaaralliset sanat: ”No kyllä mää parin vuoden päästä voin vaikka johtokunnan rivijäseneks ruvetakkin, kun pääsen eläkkeelle”. Semmoisista lupauksista joutuu yleensä tilille, ennemmin tai myöhemmin.
Hän on yleensä ollut johtokunnan jäsen jo jonkin aikaa ja pysyykin virassaan niin kauan, kunnes joku piruuttaan huutaakin syyskokouksessa yhden Mäkisen nimen, jonka kanssa on riidoissa ja joka on torkahtanu sopivaan aikaan ja hän pääsee kuin koira veräjästä.
Yhdistyksen johtokunnan jäsenen pitää olla selitystaitoinen, koska yhdistyksen jäsenet ja kaiken maailman muut hanttapulit kyselee juuri häneltä, että minkä takia yhdistys ei ole tehnyt mitään sen ja sen asian puolesta, säähän olet siälä johtokunnassa. Täytyskö vaihtaa koko porukka. Tommosia uhkailee. Eikä sitten kumminkaan tee mitään asian hyväksi.
Johtokunnan jäsenen tärkeimpänä tavoitteena on päästä itsekin siihen porukkaan, joka kyselee johtokunnan jäseniltä että miksei yhdistys ole tehnyt mitään sen ja sen asian hyväksi, säähän olet siälä johtokunnassa, täytyskö se vaihtaa koko porukka. Tolla tavalla olis kiva uhkailla. Ja sitten nukkua hyvin syyskokousta edeltävä yö ja esittää siellä että entinen johtokunta jatkaa. Ettei vaan joutuis enää itse.
Loppupäätelmä
Edellä kuvatusta voidaan vetää se johtopäätös, että Suomalaisten yhdistysten johtoportaissa toimivat ihmiset ovat hyvin motivoituneita, asiantuntevia, kokeneita, osaavia ja innostuneita. Yleensä jokaisen tavoitteena on jatkaa tehtävässään, seuraavaan syyskokoukseen asti. Sitten saa kyllä joku muu tulla vuorostaan yrittään. Herran jestas.
|
