Lokkeja vai energiaa

Maanantai 13.7.2009 klo 20.09 - Isto Kaarne

Päivärinteen Oky piti kesäkokouksensa. Heti pöytäkirjan tarkastajien valinnan jälkeen päästiin asiaan ja tuomittiin yksimielisesti erään maansiirtoyrittäjän toimet parilla rantatontilla. Näyttää siltä, että vesijohtotöitten yhteydessä kaivantojen täytteeksi on tuotu likaista maa-ainesta. Sitä eivät Onkijärven suojelusta tavattoman kiinnostuneet jäsenemme voi hyväksyä. Päätettiin lähettää kuntaan kirjelmä, jossa vaaditaan tiukkoja otteita asioiden saattamisesta säälliselle tolalle. Kunta on toki jo asiassa mukana ollutkin, monet tarkastukset paikalla tehnyt ja monet vaatimukset pahantekijälle esittänyt. Näyttää vain siltä, että jotkut tulkitsevat lakeja ja asetuksia eri tavalla kuin toiset. Kuriin se äijä, vaati kokous.

Onkijärveä koski toinenkin esille otettu asia. Lokkien määrä joinakin vuorokauden aikoina on Onkijärvellä vallan tavaton, varmasti ainakin satoja erilaisia valkosiipiä lentelee ja uiskentelee järvellämme yhtä aikaa ja meteli on sen mukainen. Siivekkäitten paljous johtuu epäilemättä 4 kilometrin päässä olevasta Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksesta. Siellä nämä veitikat tonkivat päivänsä aterian toivossa ja tulevat sitten Onkijärvelle ruokalevolle. Ja p....lle.

Muuten todettiin Pirkanmaan Jätehuollon hoitavan laitosta hyvin: Varsin pieniä ovat sieltä meille koituneet haitat. Mutta tälle lokkiasialle pitäisi saada jotakin tehtyä. Siitäkin päätettiin lähettää viesti yhtiölle, jospa vaikka jotakin keksisivät.

Tästäpä päästiin jätteisiin yleensä, nimittäin niihin jätteisiin jotka siellä penkalla haisevat. Miksi niistä ei tehdä energiaa polttamalla ne nykyaikaisella teknologialla jätteenpolttolaitoksessa, tietenkin semmoisessa, joka sijaitsisi Tarastenjärvellä. Siinä palaisivat samalla ne hajutkin, joita joskus pikkuisen meidänkin alueellemme löyhähtää ja Ruutanaan ilmeisesti vähän useamminkin. Sinä palaisivat myöskin lokkien eväät ja nekin joutuisivat opettelemaan uudestaan kalastuksen jalon taidon. Muutama niistä kävisi varmaan edelleenkin Onkijärvellä, mutta suurin osa kuitenkin Pirkanmaan muilla järvillä, joita kyllä riittää.

Kerrottiinpa tämäkin asia sitten kirjeellä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle eli toivotettiin jätteenpolttolaitos tervetulleeksi naapuriksemme Tarastenjärvelle. Olemme varmoja, että eivät sitä Ruutanalaisetkaan vastustaisi, fiksua väkeä sielläkin on. Ja tarkkanenäistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onkijärvi, ympäristö

Ilmastotalkoot Havisevalla

Sunnuntai 18.5.2008 klo 20.18 - Isto Kaarne

Ilmasto on muuttunut ja yhä nopeammin muuttumassa, sanokoot tilastotieteilijät sitten mitä tahansa. Luonto on eksynyt ja yhä pahemmin eksymässä, siltä kultaiselta keskitieltä, joka ennen on tarjonnut edes jollakin tavalla siedettävät olosuhteet maan päällä elämiseen kaikelle, joka elävää on. Ilmastonmuutos on ihmisen syy. Ihmisen velvollisuus on siis pyrkiä aiheuttamansa vahingon korjaamiseen. Myös meidän täällä Havisevalla.

Millä tavalla Havisevalainen sitten voi olla mukana ilmastotalkoissa. Yksi tärkeimpiä on liikenne: Meidänhän pitää lähes kaikkien matkustaa täältä joka päivä leipätyömme tai opiskelupaikkamme tai jonkun muun tärkeän asian ääreen ainakin muutaman kilometrin päähän. Oma auto on tietenkin tähän tarkoitukseen helppo ja mukava, mutta se ei ole halpa eikä ympäristöystävällinen. En ole tässä ketään oman auton käytöstä syyllistämässä, sillä se on useimmille meille ainoa vaihtoehto. Julkinen liikenne on tältäkin kylältä pahasti rapautunut, bussivuorot harvenevat ja junat ajavat aina vaan ohi, siitäkin huolimatta että niiden puolesta on kyllä yritetty ääntäkin pitää.

Ilmasto-ongelmien tässä vaiheessa yhteiskunnan pitäisi vihdoin tarttua asiaan ja hoitaa niin, että julkisesta liikenteestä tulisi todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Ihan varmasti hyvin moni siirtyisi bussien ja junien käyttäjiksi, jos niillä pääsisi ja jos se olisi hinnaltaan selvästi omaa autoa edullisempaa. Olen ennenkin sanonut, että joskus viellä on täällä Suomessakin pakko rajoittaa yksityisautoilua. Eikö se olisi nyt jo viisasta aloittaa vapaaehtoisesti ja siirtää siten sitä pakkoa ainakin myöhemmäksi.

Autoilun tarvetta vähentävät tehokkaasti myös hyväkuntoiset ja turvalliset kevyen liikenteen väylät. Kangasalla on ollut varsin kiitettävästi tahtoa niiden rakentamiseen. Korvenperäntien ja Siitamantien varteenkin semmoinen on suunnitteilla. Pitää huolehtia, että rakentamisen aloittamiseen ei mene liikaa aikaa.

Taloja tänne Havisevalle nousee kuin sieniä ja vanhojakin tietenkin remontoidaan. Talojen energiatehokkuus on yksi tärkeä ilmastotekijä. Mitä paremmin lämpö pysyy mökissä sisällä, sitä vähemmän sitä täytyy sinne sisälle tuottaa. Juuri se lämmön tuottaminen ilmastolle suurimpia vaaroja onkin. Tekniikka on tosin siinäkin huimasti kehittynyt. Esimerkiksi ilmalämpöpumput tuottavat sisälle lämpöä vielä melko tiukasta pakkasestakin ja maalämmön varaan voi suunnitella koko lämmitysjärjestelmänsä. Vesijohdon tullessa täällä jää varmasti porakaivoja tarpeettomiksi. Eikö kannattaisi selvittää, sopisivatko ne lämpökaivoiksi.

Meidän jokaisen kulutustottumukset tietenkin ohjaavat käyttäytymistämme myös näissä ympäristöasioissa. Meitä viime vuosituhannella syntyneitä tuskin voi enää kovin viisaiksi näissä asioissa opettaa, mutta nuoremmat voi. Kouluilla on tässä tietenkin ratkaisevan tärkeä rooli. Kyllä kai siellä nytkin jo ympäristökasvatusta annetaan, mutta ehkä vielä tehostamisen varaakin olisi. Elämäänsa vasta aloitteleva ihminen varmasti kiinnostuu siitä, minkälaisessa maailmassa hän joutuu tulevat vuosikymmenensä asumaan. Kangasala siis edelläkävijäksi ympäristöasioiden opetuksessa. 

Kunnilla on hyvin merkittäviä keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Mainittakoon niistä nyt karkealla tasolla vaikkapa: energian tuotanto, energian säästö, yhteiskuntarakenteeseen vaikuttaminen, liikennetarpeeseen vaikuttaminen ja likenteen järjestämiseen vaikuttaminen, sekä tietenkin se hyvä esimerkki jonka kunta voi omilla toimillaan ihmisille antaa. Nämä kaikki sisältävät kymmeniä tai satoja alakohtia, pieniä ja suuria mahdollisuuksia, joista yhdessä kertyy vaikuttava kokonaisuus. Jo kymmenet kunnat suomessa ovat asiaan tosissaan tarttuneet. Niin pitää tehdä myös ympäristöään arvostavan Kangasalan. Merkittävää on, että valtaosa näistä kunnan käytettävissä olevista keinoista myös säästää selvää rahaa, parantaa elämisen laatua ja edistää terveyttä. Järkevää toimintaa siis. Semmoista toimintaa meidän pitää kotikunnaltamme vaatia. 

Tämä oli vain pieni raapaisu suuren asian pinnasta. Jos se saa edes muutaman mahdollisen lukijan edes hetkeksi pohtimaan näitä asioita, niin se kannatti kirjoittaa.

       

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haviseva, Suinula, Ympäristö