Pormestari vai ei, kas siinä kysymys?

Ajatus pormestarista Kangasalle on otettu vastaan pääasiassa kielteisesti. Tämä oli odotettavissakin. Samoin minäkin olisin tämmöisestä ehdotuksesta varmasti ainakin aluksi ajatellut, jos en olisi itse jo näinkin pitkään- ja keskeisesti kunnan päätöksenteossa mukana ollut. Tutuksi ovat tulleet sekä järjestelmän hyvät että vähemmän hyvät puolet. Nykyisessä kunnan johtamistavassa on mielestäni joitakin puutteita, jotka pormestarijärjestelmällä voitaisiin poistaa.

Myös aktivisessa työelämässä mukana oleva keskeinen kunnallinen luottamushenkilö, (kunnanhallituksen jäsen, valtuuston tai lautakunnan puheenjohtaja, jne.) ei tämän kokoisessa kunnassa yksinkertaisesti ehdi paneutua riittävästi asioiden valmisteluun. Esityslistan ja sen liitteiden lukeminen ei siihen aina riitä. Tästä seuraa, että valmistelevat viranhaltijat pystyvät hyvin voimakkaasti ohjaamaan sitä, minkälaisia päätöksiä kunnan elimissä tehdään. Taitava valmistelija pystyy siis käyttämään hyvin suurta valtaa asioissa, joista päättämisen äänestäjät ovat tarkoittaneet vaaleissa valitsemiensa luottamushenkilöiden tehtäväksi. Vastuu päätöksistä jää kuitenkin aina poliitikoille.

Älkää nyt vain, arvoisat Kangasalan viranhaltijat, ottako tästä itseenne. En minä teitä mistään vääryydestä ole syyttämässä ja luotan teidän osaamiseenne, kuten ennenkin. Kuvailin vain tässä sen epätoivottavan tilanteen, johon nykyinen järjestelmä antaa mahdollisuuden. On myös aivan varmaa, että vaaleilla valittu luottamushenkilö ajattelee monesta asiasta eri tavalla, kuin viranhaltija. Suorempi yhteys luottamushenkilöllä äänestäjiin on kuin viranhaltijalla ja tarkemmin hänen on kuntalaisia kuunneltava, etenkin jos aikoo olla mukana seuraavissakin vaaleissa. 

Lähes kaikki asiat kulkevat päätöksentekoon kunnanjohtajan käsien kautta, tai ainakin hänellä on mahdollisuus niihin vaikuttaa. Kunnanjohtajan valmisteluvalta siis on kaikkein suurin. Jukka Mäkelä on hoitanut ansiokkaasti vaativaa tehtäväänsä, mutta ei hänkään ikuinen ole, eläkeikä lähestyy vääjäämättä. Entä jos seuraavan kunnanjohtajan valinnassa epäonnistuttaisiin? Valtuustokaudesta toiseen jouduttaisiin kärvistelemään tulehtuneitten suhteitten kanssa ja eroon ei tilanteesta päästäisi. Esimerkkejä on. Sitä vastoin kuntajohtajan tuoliin istutettu pormestari vaihtuisi vähintään neljän vuoden välein, jos hänen yhteistyökykyynsä ja politiikkaansa, sekä hänen puolueensa politiikkaan ei oltaisi tyytyväisiä.     

Pormestari ei olisi mikään tapahtumia ja avajaisia kiertävä ”seremoniamestari” sen enempää kuin kunnanjohtajakaan. Hän olisi suurta vastuuta kantava päätoiminen luottamushenkilö, joka hoitaisi sekä nykyisen kunnanjohtajan että kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Valmisteluvaltaansa hän joutuisi käyttämään mielessään jatkuvasti se, mitä äänestäjät haluavat. Vastuussa toiminnastaan hän olisi valtuustolle ja sitä kautta kaikille kuntalaisille. Protokollassa hän olisi toki selkeä kunnan ykköshenkilö ja niin muodoin antaisi kunnan asioiden hoidolle ”kasvot”.

Löytyy varmasti vielä monta ajatusta sekä pormestarijärjestelmän puolesta, että sitä vastaan. Suoritetaan nyt perusteellinen ”kuntalaisvalmistelu” keskustelemalla asia valmiiksi ensi syksyn päätöksentekoa varten. Ottakaa nyt vaikka aluksi kantaa asiaan näiden sivujen pikakysely-sarakkeessa.