Kangasalan vasemmistopuolueet kriittisiä palveluseteiden käyttöönotosta

Lauantai 13.4.2013 klo 15.39 - Isto Kaarne

Maanantaina 8.4.2013 Kangasalan valtuustossa väännettiin palvelusetelien käyttämisestä erikoissairaanhoidon lyhytjälkihoitoisiin toimenpiteisiin. Demariryhmä oli valmis ottamaan setelin käyttöön vain hyvin rajatusti. Kantaamme perustelivat asiantuntevasti kolme osaavaa naistamme: Anja Aarnio, Heidi Lehto ja Anne-Mari Thomassen.

Esityksen teki Anja Aarnio (tässä ote hänen puheenvuorostaan)

Terveys- ja sosiaalialan sijoitusyhtiöt tulivat Suomeen 2000-luvun alussa. Ne olettivat, että kyseessä on varma ala, jolla yksityisille yrittäjille riittää yksityisiä asiakkaita. Katteet eivät riittäneet ja asiakkaita alettiin etsiä julkisen terveydenhuollon puolelta.

  Tampereen seudulla toimii neljä suurta yritystä.

Suomen suurin terveysyritys on Suomen Terveystalo Oy. Se kuuluu brittiläiselle pääomasijoittaja Bridgepointille.

Mehiläinen Oy  on osa pohjoismaista Ambea-yhtymää ja sen taas omistaa pääomasijoittaja Triton.

Pihlajalinna-konsernista  56,9 % omistaa Sentica Partners –sijoitusyhtiö, jonka omistajiin kuuluu  ”eturivin eurooppalaisten rahastojen rahastoja”.

Tampereen Lääkärikeskus Oy:n/Koskiklinikan omistavat suomalaiset, lähinnä tamperelaiset lääkärit, ja verot maksetaan Suomeen.

Yrityksellä on luonnollisesti liiketaloudellinen intressi hankkia lisää asiakkaita, tuottaa voittoa ja kasvattaa osakkeen pörssiarvoa.  Terveydenhuoltopalvelut maksetaan verovaroista ja luulen, että meitä kaikkia puoluekantaan katsomatta kiinnostaa se,  minne liiketoiminnan voitosta maksetaan verot. Joka tapauksessa asioita voidaan ja mielestäni pitääkin tarkastella monelta kannalta, ei pelkästään siltä, että  asiakkaan valinnanvapaus kasvaa.

Kangasalla ainoastaan 2.2 % erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista muodostui yksityisistä erikoissairaanhoitopalveluista. Luku on pieni. Ei ole kuitenkaan syytä antaa ns. avointa valtakirjaa ostojen kasvattamiselle.

Esitän, että kunnanhallituksen esityksen kohta 1 kuuluu:

että sosiaali- ja terveyskeskuksen vuoden 2013 talousarviotavoitteisiin lisätään palvelusetelin käyttöönotto erikoissairaanhoidon lyhytjälkihoitoisissa toimenpiteissä ja että yksityisten erikoissairaanhoitopalveluiden ostot eivät saa ylittää kolmea prosenttia (3 %) erikoissairaanhoidon kustannuksista. Saatuja kokemuksia palvelusetelien käytöstä seurataan ja niistä raportoidaan valtuustolle vuosittain.

Tarinaa jatkoi sairaanhoitajan asiantuntemuksella Heidi Lehto (tässä ote hänen puheenvuorostaan).

Palvelusetelin vastaanottaminen on päätös, jossa potilas muuttuu tilaajaksi ja tekee tuottajan kanssa hoidostaan sopimuksen. Tämä tilaaja tekee itse valinnan missä haluaa häntä hoidettavan, millä maksuosuudella ja kenenkä erikoislääkärin toimesta. Jo tämä selvitystyö jättää ulkopuolelle ne, jotka eivät syystä tai toisesta kykene vertailemaan ja huolehtimaan hoitoon pääsystään itse. Osa ihmisistä ei myöskään halua itse valita vaan luottavat julkisen erikoissairaanhoidon laatuun. Palvelusetelin vastaanotettuaan pitää henkilön olla valmis maksamaan myös toimenpiteen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista kuten pidemmästä vuodeosastoseurannasta jota palveluseteli ei kata. Kattaako seteli leikkauksessa tuotteet, joita siihen ei rutiinisti varata vai voiko potilaalle tulla lisälaskua johon hän ei ole varautunut? Toimenpiteisiin liittyy aina mahdollisuus että hoidon onnistumiseksi ja parhaan tuloksen saamiseksi joudutaan käyttämään tuotteita tai materiaaleja, joita ei perussuunnitelmaan sisälly.

 Yksityinen palveluntarjoaja vastaa hyvin rajatusti mahdollisista komplikaatioista. Julkinen erikoissairaanhoito on se taho, joka niistä pääasiallisesti huolehtii ja jonne potilas vaivansa kanssa päivystysaikaan hakeutuu. Yksityinen ei vastaanota potilasta yöaikaan ja tarjoa leikkaussaliolosuhteita esimerkiksi jälkivuodon hoitamiseen.

Sitten oli vuorossa Anne-Mari Thomassen, sairaanhoitaja hänkin, sekä myös sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (tässä ote hänen puheenvuorostaan).

Jos kunta järjestää palveluja palvelusetelillä, kunnan tulee osoittaa talousarviossa varat siihen. Lisäksi kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kunnassa kuten, mihin sitä käytetään, mikä on setelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön.

Tällä hetkellä käytämme yksityiseen palvelutuotantoon 2.2 % erikoissairaanhoidon kustannuksista. Jos palveluseteleiden käytöstä päätetään, kannatan esitettyä kolmen prosentin kattoa erikoissairaanhoidon lyhytkirurgisten palveluiden ostoon.

Itse olen sitä mieltä, että hyväksymällä palveluseteleiden ottamisen me samalla hyväksymme sen, että tuo rahasumma on pois erikoissairaanhoidon kehittämisestä – ja tuon erikoissairaanhoidon me kuitenkin maksamme verorahoistamme.

Kuitenkin olen ymmärtänyt, että jos emme hyväksyisi tätä esitystä, olisi kunnan tehtävä syksyllä kilpailutukset näistä lyhytkirurgisista toimenpiteistä ja tuolloin voittaisi joka tapauksessa monen tarjouksen yksityinen sektori. Halvan hinnan takaa se, ettei heillä ole vastuullaan samanlaisia tehtäviä kuin julkiselle erikoissairaanhoidolle on lain voimalla asetettu. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin lasketaan siellä tapahtuva 24/7 päivystystoiminta vaativissa ja pienissäkin erikoisaloissa ja esimerkiksi tutkimustoiminnan kustannukset, jotka on pakko vyöryttää maksuihin.

Eräs nurinkurinen seikka on muuten se, että tuolla yksityisen sektorin lääkärikeskuksessa saattaa ottaa vastaan kuitenkin sama lääkäri kuin julkisessa erikoissairaanhoidossa. Systeemi on siis tehty rikastumista varten markkinavoimien ehdoin.

Kunnalla on informointivelvoite palveluseteleistä asiakkaalle. Kunnan on selvitettävä asiakkaan asema seteliä käytettäessä, sen arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Onko kunnassamme varauduttu tähän informaatiovelvoitteeseen siten, että me aidosti pystymme vastaamaan näihin kysymyksiin?

Yksi suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteistä on julkisen vallan kansalaisten hyvinvoinnista kantama laaja vastuu ja sen kanavoiminen hyvinvointivaltion tulonsiirtoihin ja yhteiskunnallisiin palveluihin.

Luottamus hyvinvointivaltioon on vielä vahvaa, mutta palvelusetelien kaltaiset järjestelmät ovat omiaan murentamaan sitä. Siksi päätöksillä on erityisen suuri merkitys. Jos rikkaat ostavat palvelunsa yksityisiltä ja keskituloiset siirtyvät erilaisten tulosiirtojen avulla myöskin yksityisten palvelujen käyttäjiksi, rapauttaa tämä väistämättä julkisen sektorin terveyspalvelut.

Tämä johtaa niin monesta maasta tuttuun tilanteeseen, jossa heikkenevien, huonolaatuisten julkisten terveyspalveluiden käyttäjiksi jäävät yhteiskunnan köyhimmät. Siksipä on tärkeää, että palveluseteleillä tuotettavaa yksityisen sektorin osuutta erikoissairaanhoidon kustannuksista rajataan, jotta näin ei tulevaisuudessa kävisi.

Nämä viisaudet eivät kuitenkaan Kangasalan valtuustolle riittäneet. Valtuusto antoi vapaat kädet käyttää ostopalveluihin rahaa kuinka paljon vaan. Ainoastaan Demarit ja Vasemmistoliitto olisivat olleet varovaisia, mutta 15 ääntämme eivät siihen riittäneet. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa tilanteeseen, että suuri osa terveydenhoitoon kerätyistä verorahoistamme menee yksityisten terveysyritysten omistajien taskuun. Ja veroparatiiseihin. Ja julkisen terveydenhoidon tarpeisiin jää entistä vähemmän rahaa. Voi voi. 

Mielenkiintoisia asioita

Tiistai 19.2.2013 klo 12.13 - Isto Kaarne

Kangasalan Demarit ovat nostaneet julkiseen keskusteluun muutaman tärkeän asian. Ne ovat kaikki asioita, joita me korostimme jo kunnallisvaalien allakin. Tässä siis aletaan tarmokkaasti täyttää annettuja vaalilupauksia, kaikki ne mennään tässä jo lähiaikoina perusteellisesti läpi.

Yksi asia on koulu- ja laitosruoka. Meidän mielestämme lähiruoan, ja ainakin Suomalaisen ruoan osuutta kunnan elintarvikehankinnoissa pitää nostaa. Nyt selvitetään, kuinka se on mahdollista.

Toinen asia ovat palvelusetelit. Onko pitkässä juoksussa järkevää käyttää palveluseteleitä esimerkiksi erkoikoissairaanhoidon palveluitten hankkimiseen. Me emme ole siitä ollenkaan vakuuttuneita, mutta katsotaan nyt mitä saamme aikaan, ja mikä on koko valtuuston tahto.

Ja kolmantena vielä nämä vanhusten hoivasta kantautuneet huolestuttavat viestit. Yhtenä mahdollisena parannuskeinona teimme valtuustoaloitteen päiväavustajien palkkaamisesta terveyskeskukseen. Ehkä se parantaisi siellä makaavien vanhusten elämän laatua, ja tarjoaisi mahdollisesti myös yhden keinon toteuttaa vuoden alussa lainvoiman saanutta nuorisotakuuta.

Kunnan liikunta- ja harrastustilojen maksuttomuus vähintään lapsille ja nuorille on myös meidän sydäntämme lähellä. Olemme eturintamassa maksuttomuuden puolustajien joukossa.