Maailma muuttuu. Valitettavasti.

Tiistai 23.10.2012 klo 7.47 - Isto Kaarne

Kun minä ensimmäisen kerran muutin Suinulaan, noin 40 vuotta sitten, oli se vallan erilainen kuin nykyään. Siellä oli mm. kolme kauppaa, posti ja rautatieasema. Junia kulki lähes tunnin välein Tampereelle ja linja-autoja melkein samaan tahtiin.

Enää noista ei ole jäljellä mitään, no muutama linjuri sentään vielä kulkee. Markkinavoimat ovat lopettaneet kaupat, valtio postin ja rautatien henkilöliikenteen. Bussit kulkevat pääasiassa sen ansiosta, että kunta osallistuu kustannuksiin. Käyttäjät eivät bussilinjojen taloudelliseen ylläpitoon riittäisi. 

Usein nuo ikävät asiat pannaan ihmisten puheissa kunnan syyksi, vaikka niin ei ole. Mikään noistakaan mainituista heikennyksistä ei johdu kunnasta. Kunta on tuonsuuntaista kehitystä yrittänyt jopa vastustaa, mm kirjelmöimällä postien lopetuksista valtion suuntaan, mutta turhaan.

Jotta Suinulaan saataisiin joskus kauppa, pitäisi sen asukasmäärän ainakin tuplaantua. Rautatien henkilöliikenteen palaaminen vaatisi vielä paljon isomman väenlisäyksen. Kunnolla toimiva bussiliikenne vaatisi ainakin käyttäjämäärän kaksinkertaistumisen. Postista on turha edes haaveilla.

Kunta kaavoittaa koko ajan Suinulaan uusia kodinpaikkoja. Väki lisääntyy hitaasti, mutta pitkään menee, ennenkuin edes joku kauppa kylästämme kiinnostuisi. Siihen asti eletään niin kuin suomalaisissa maaseutukylissä nykyään eletään. Omillamme.

Se, että Kangasalan kyliä vahvistetaan kaavoittamalla niihin ja niiden liepeille uutta asutusta, on aivan oikein. Sillä tavalla monen kylän on mahdollista edes säilyttää ne vielä jäljellä olevat palvelut, kuten esimerkiksi koulut. Jos rakennellaan taloja pitkin metsiä, saadaan aikaan vain lisää palveluiden puuttumista kiroilevia kuntalaisia.

Kunta on siis kyläläisten asialla, kun se pyrkii sääntelemään sitä mihin saa rakentaa, ja mihin ei.