Sotaväessä työttömyyttä paossaLauantai 21.2.2026 klo 11.39 - Isto Kaarne 60 vuotta sitten oltiin alokkaita Suomen Armeijassa. Takana oli kuusi vuotta kansakoulua, kolme vuotta ammattikoulua, vuosi Tampellan konepajakoulua ja 17 vuotta ikää. Ura Tampellassa oli alkamassa.
Tampellan työtilanne sattui koulun loppuessa olemaan huono. Ei siihen aikaan kuitenkaan ruvettu pikku notkahdusten takia lomautuslistoja tekemään, irtisanomisista puhumattakaan. Jotakin työtä raavittiin kasaan, ja väki pidettiin talossa. Me vastavalmistuneet metallimiehen raakileet saimme tietenkin vain jotakin hanttihommia tehdäksemme.
Silloin kekattiin, kolmen muun kaverin kanssa, että mennääs armeijaan, päästään sitten siitäkin velvollisuudesta, ja ehkä työtilannekin paranee. Paperit sisään vaan, ja vastauskin tuli varsin pian: Karjalan Prikaati, Kouvola. Ikäluokka 1/66.
Aikanaan sitten juna lähti Tampereen asemalta Kouvolaa kohti, ja joku rohkeammalla päällä ollut viritteli Hektorin laulua: "Hän on ammatiltaan sotilas, hän aina taistelee...."
No asevelvollisuus suoritettiin hyvässä järjestyksessä, ja palattiin Tampellaan. Ilmoittautumassa käytiin henkilökunnanpäällikon, reservin majuri Rannan tykönä, ja sitten Messukylään. Työtilanne oli parantunut hyväksi, ja niin sitä päästiin kunnolla metallimiehen uran alkuun. Ja kauan oltiinkin.
|
|
Avainsanat: Tampella |
