Mitä kaikkea media saa tehdä?

Joku mukana ollut kännykänomistaja kuvasi tilaisuudesta videonpätkän, jonka tietenkin luultiin pysyvän vain hänen omassa käytössään. Mutta eipä pysynyt. Jotenkin se joutui sivulle, josta likasankojournalismia edustanut toimittaja sen bongasi. Ja siitä se sitten alkoi. Video levitettiin kaikkiin mahdollisiin sivustoihin, lupia kysymättä ja faktoja tarkistamatta. Siis alkeellisimmankin hyvän lehtimiestavan vastaisesti. Ja laittomasti.

Kuten tehokkaaseen kohun luomiseen kuuluu, niin tätäkin piti tietenkin alkaa paisuttelemaan, sekä median, että ihan tavallisen somekansan toimesta. Joku keksi jotain, toinen pisti paremmaksi ja kolmas kehitti jonkun ihan uuden valeen. Joku oli nähnyt käytettävän huumeita, joku kauhisteli porukan riettaallista menoa, ja moni kauhisteli, että tilanteessa, jossa sota oli ihan millä hetkellä tahansa syttymässä tai joku suuronnettomuus tapahtumassa pääministeri vain ryyppäsi. Likainen mielikuvitus ja pahansuopuus kukoistivat, kun kuola suusta valuen keksittiin uusia herjoja väärää puoluetta ja väärää sukupuolta olevaa pääministeriä vastaan. Ja olihan sekin vallan anteeksiantamatonta, että hän oli hoitanut tehtävänsä hyvin. Että kehtasikin, kaupan kassan pätevyydellä. Hommassa jossa olisi ehdottomasti tarvittu vähintään keski-ikäistä, porvarillista setämiestä.