Parempi vaihtoehto

- Venäjää ei uhkaisi mikään. Ei yhtään mikään. No, Ukrainassa verkalleen kehittyvä demokratia nyt tietenkin vähän rassaisi Venäjän valtaapitäviä, se kun antaisi vaarallista esimerkkiä Venäjän omalle kansalle. Valheellisella propagandalla tilanne kuitenkin pysyisi putnistien hanskassa.

- Kymmeniätuhansia sotilaita molemmin puolin rintamaa ei olisi kuollut, ja kuolisi edelleen.

- Tuhansia Ukrainalaisia siviileitä ei olisi kuollut, ja kuolisi edelleen.

- Satoja Ukrainalaisia lapsia ei olisi kuollut, ja kuolisi edelleen.

- Satoja Ukrainalaisia naisia ei olisi raiskattu, ja raiskattaisi edelleen.

- Ei olisi syntynyt satojatuhansia leskiä, orpoja, tapettuja lapsiaan kaipaavia vanhempia, ja ruumiillisesti tai henkisesti lopuksi ikäänsä vammautuneita ihmisiä sodan molemmille osapuolille, ja syntyisi edelleen.

- Monia Ukrainalaisia kaupunkeja ei olisi pommitettu asumiskelvottomiksi rauniokasoiksi, ja pommitettaisi edelleen.

- Monia Ukrainalaisia sairaaloita, lastenkoteja, kouluja ja teollisuuslaitoksia ei olisi pommitettu käyttökelvottomiksi raunioiksi, ja pommitettaisi edelleen.

- Miljoonia tonneja sotakalustoa ei olisi tuhottu romuraudaksi, mukana lännestä annettu aseapu, ja tuhottaisi edelleen.

- Miljoonat ihmiset eivät olisi joutuneet lähtemään kodeistaan sotaa pakoon, ja joutuisi edelleen. (Kuvitelkaa miltä itsestänne tuntuisi ottaa matkalaukullinen tavaraa mukaansa, ja jättää kotinsa, ja koko siihenastinen elämänsä vihollisen ryöstettäväksi).

- Läntisen maailman maat, mukaan lukien Suomi, eivät kärsisi kohonneista energian, polttoaineen ja ruoan hinnoista.

- Venäjän pienet naapurimaat, mukaan lukien Suomi, eivät odottaisi ”sydän syrjällään” koska se perkele hyökkää tänne.

- Suomi voisi edelleen harkita, pysyisikö sotilaallisesti liittoutumattomana, vai ei.

- Ennennäkemätön nälänhätä ei uhkaisi maailmaa, etenkin Afrikan maita.

- Venäjän valtio ja Venäjän kansa ei olisi vetänyt päälleen puolen maailman vihoja.

- Sanalla sanoen, Ei olisi syntynyt äärettömän valtavaa määrää tarpeetonta kärsimystä.

Tätä kaikkea ei olisi syntynyt ja edelleen jatkumassa, jos eräs vainohullu ja suuruudenhullu kusipää ei olisi hännystelijöineen katsonut oikeudekseen saada nimensä uuden Suur-Venäjän luojaa kuvaaviin patsaisiin. Kuten häntä ennen Pietari Suuri. Turha verenvuodatus, vihollisen tai oman väen, ei ole koskaan ryssän vallanhimoa hillinnyt.