Kysymyksiä ja vastauksia

Vastasin tässä 2.11.2011 vuorollani Kangasalan Sanomien kysymyksiin valtuutetulle. Puolet kysymyksistä oli laatinut kokoomuksen valtuutettu Merja Hackspick-Tuomisto, toisen puolen kuntalaiset. Koska koko juttu ei aivan mahtunut sille varattuun tilaan, sitä toimituksessa vähän lyhennettiin. Pistän sen nyt kuitenkin tähän alkuperäisessä pituudessaan.   

 

1) Olet pitkään toiminut kunnanvaltuutettuna. Tulisiko valtuuston työskentelyä jollakin tavalla muuttaa ja mitata valtuustotyöskentelyn tehokkuutta?

Eiköhän valtuusto tee työtään suurin piirtein niin kuin pitääkin. Mikähän sitten olisi tehokkuuden mittari. Olisiko se päätökseen vietyjen asioiden määrä. Päätöksentekokyky on valtuustolle tärkeä asia. Vaikeitakaan asioita ei saisi lykkiä eteenpäin, myöhemmin päätettäväksi. Myös valtuutettujen osallistuminen valtuuston iltakouluihin ja tiedotustilaisuuksiin saisi olla vähän aktiivisempaa. Niistä sitä tietoa saa, ja valtuuston tehokin sitä myöten lisääntyy.  

2) Mitä mieltä olet Suur-Tampere-ajatuksesta?

En ole lämminnyt ajatukselle, ja tuskin lämpiänkään. Kyllä liian suuri on liian suuri. Kyllä siinä Sahalahtelaisten ja Kuhmalahtelaisten, ja vielä Ruutanalaistenkin tarpeet unohtuvat, kun tarvitaan rahaa esimerkiksi rantatunnelin kaltaisille hankkeille. Kaupunkiseudun yhteistyö monissa asioissa toimii todella hyvin, ja uusia yhteistyöhankkeita on vireillä. Se riittäköön.

3) Talousarviokokous lähestyy. Onko investointiohjelma hallittavissa vai pitäisikö jostain luopua?

En ole vielä saanut uutta talousarviokirjaa, joten täytyy vastata vanhasta kokemuksesta. Monta kertaa olen tässä vuosien varrella tuohon mainittuun niteeseen tarttunut sillä mielellä, että nyt katson mitä voidaan jättää tekemättä tai siirtää. Sepä ei olekaan helppoa. Ei siellä koskaan ole muuta kuin tarpeellisia, tai erittäin tarpeellisia investointikohteita. Investointiohjelma on taas varmasti todella hurja, väkisin sieltä on hyviäkin hankkeita raakattava.

Ohjelma hallitaan varmaankin taas samalla tavalla kuin viime vuosina on tehty: Valtuustoryhmät pitävät palaverin, jossa jokainen ilmaisee omat tavoitteensa. Toiset sitten näyttävät niille joko punaista tai vihreää valoa. Näitten tietojen pohjalta kukin ryhmä sitten omat päätöksensä sisällään tekee. Vastuunkanto investointiohjelman hallitsemisesta edellyttää joka kerta ikäviäkin päätöksiä, mutta tehtävä ne on. Demokratian sääntöjen mukaan puheenjohtaja sitten talousarviokokouksessa nuijii pöytään valtuuston tahdon. Moni tärkeä kohde jää ilman rahaa, mutta ehkä ensi vuonna sitten.

    
4) Olet tehnyt aloitteen pormestarimalliin siirtymisestä. Onko ajatus mielestäsi edelleen kannatettava?

Kyllä ajatus on edelleen ainakin harkinnan arvoinen. Tämän kokoisessa kunnassa eivät keskeisimmät luottamushenkilöt millään ehdi oman työnsä ohessa paneutumaan tarpeeksi näihin kunnan asioihin. Kunnan toiminnathan kattavat ihmiselämän koko kirjon, se on niin valtava kokonaisuus että se ei osapäiväiseen hanskaan sovi. Tämä ei ole epäluottamuslause kunnan viranhaltijoille ja keskeisille luottamushenkilöille, hyvin he tehtävänsä hoitavat. Kokopäivätoiminen luottamushenkilö saisi kuitenkin tähän vielä huomattavasti paremmat edellytykset. En repäise vaatettani, jos pormestaria ei tulekaan, toivoisin tätä mahdollisuutta kuitenkin vielä pohdittavan.

5) Onko kunnan tehokkuudessa peruspalveluiden tuottajana parantamisen varaa?

Kaikessahan aina parantamisen varaa on, mutta näkisin kuitenkin että kyllä kunnan oma henkilökunta on palvelujen tuottajana kilpailukykyinen, sekä hinnan että laadun suhteen. Kaikkeahan ei kunnan kannata itse tehdä, mutta suurin osa näistä nimenomaan peruspalveluista sopii sille erinomaisesti. Tarkastuslautakunnassa toimiessani olen pannut merkille että motivaatio hyvän työn tekemiseen on kunnassa kova. Työ ei ole vain työtä, vaan parhaimmillaan elämäntehtävä. Ihmisten, jotka tällä tavalla työtään arvostavat, työ on varmasti myös tehokasta.    

6) Asut Onkijärvellä: asioitko Kangasalla vai Tampereella?

Usutin tässä takavuosina ihan lehden palstoillakin Kangasalalaisia käyttämään oman kunnan yrittäjien palveluksia. Itse olen elänyt tämän opetukseni mukaisesti. Aina silloin kun tarvitsen apteekkia, kultaseppää, kirjakauppaa, kukkakauppaa, katsastusasemaa, autotarvikeliikettä, pankkia, työkaluja, puutarhatuotteita, ym. niin asioin tutussa kangasalalaisessa liikkeessä. Niistä olen aina saanut hyvän palvelun. Aniharvoin on pakko mennä Tampereelle jotakin ostamaan. Myös ruokakassin sisällöstä meidän perheessä varmaan 95 prosenttia hankitaan Kangasalta.

7) Pitäisikö valtuuston kokouksissa rajoittaa puheenvuorojen kestoa?

Normaalissa valtuuston kokouksessa, jossa ei kovin montaa puheenvuoroa käytetä, tähän tuskin on tarvetta. Jos käsiä nousee jonkun asian kohdalla todella paljon, saattaisi rajoittaminen olla hyväkin. Valtuuston puheenjohtaja osaa varmasti arvioida, koska tähän on tarvetta. Valtuutetun pitäisi itsekin ymmärtää, että hän saattaa tehdä asialleen hallaa puhumalla liian pitkään. Kuulijoiden mielenkiinto herpaantuu, jos puhe jatkuu ja jatkuu, vaikka itse asia olisi jo sanottukin. Itselleni sopii vallan hyvin joku esimerkiksi kolmen minuutin määräaika, kyllä siinä ajassa jo asiansa pystyy esille tuomaan. Mikään ongelma nuo ylipitkät puheenvuorot eivät kuitenkaan kangasalan valtuustossa vielä ole, ehkä vain pieni kauneusvirhe.

 
8) Mitkä ovat vähimmäispalvelut Sahalahdella ja Kuhmalahdessa?

”Lähipalveluina tuotetaan kuntalaisen arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät peruspalvelut. Harvemmin käytettyjä ja erikoispalveluja on saatavilla kuntakeskuksessa tai kaupunkiseudulla”. Näin sanotaan Kangasala – Kuhmalahti kuntaliitossopimuksessa, ja siinä kai se on pähkinänkuoressa molempien alueiden osalta. Tarkoittaa siis sitä, että terveysasemat, tarpeellinen määrä kouluja, päiväkodit, kirjastot ja liikuntapaikat (toivottavasti en unohtanut mitään) ovat lähellä ja vesihuolto toimii. Tärkeää on myös vahvistaa kyläalueita uusia rakennuspaikkoja kaavoittamalla, jotta edellytykset yksityisten, kaupallisten palveluiden pysymiselle säilyvät. Kaupat, huoltoasemat ja joukkoliikenne häipyvät jos jonkun alueen asukasmäärä osoittaa vähenemisen merkkejä. Postit näyttävät häipyvän muutenkin.

9) Mistä olet ylpeä Kangasalla?

Kyllä kai se on tämä Kangasalan imago, josta meidät laajalti tunnetaankin: Kesäpäivän pitäjä ja sen rikas historia. Päättäjänä voin tietenkin olla hyvilläni siitäkin, että me tämän kaiken taloudellisen ahdingon keskellä olemme kuitenkin pystyneet kunnan tehtävät kohtuullisen hyvin hoitamaan. Oman kyläni Suinulan puolesta olen tietenkin ylpeä Haralanharjun näkötornista. Tuommoiseen voimainponnistukseen ei joka kylä Suomessa pystykään.

   
10) Mikä asia kaipaa kiireisimmin korjaamista Kangasalla?

Tarpeita, kiireellisiäkin, on vaikka kuinka paljon, olisipa vain rahaa niitten kuntoon saamiseen. Koulumatkojen turvallisuus on yksi tärkeimmistä. Kuntalaiset eivät ole turhaan huolestuneita autoliikenteen seassa opintietä taapertavista lapsistaan. Jokainen vuosi jonka nämä hankkeet lykkäytyvät, aiheuttaa satoja vaarallisia tilanteita. Kaikki tietysti toivovat, että mitään ikävää ei sattuisi, mutta jonakin päivänä se pahin mahdollinen viesti saattaa tulla. Itseäni lähinnä on tietenkin Korvenperäntien – Siitamantien kevytväylien rakentaminen, mutta toki muitakin vaaran paikkoja on poistamisen tarpeessa. Kevytväylät ovat myös erinomaisia liikuntareittejä, kuten Kirkonkylä - Ruutana väylä on osoittanut. Kunhan niihin vain tehdään kunnollinen, rullaluisteltava kestopäällystepinta.

Tälläkin kertaa talousarviossa lienee kuitenkin monta asiaa, jotka eivät ole vain kiireellisiä, vaan jotka on pakko hoitaa heti. Valtuustolle jää usein hyvin vähän valinnanvaraa tärkeiksikään kokemiensa asioitten etusijalle asettamiseen. Jos siis näitä kevytväyliä joudutaan vielä siirtämään eteenpäin, niin sille ei voi mitään. Seuraavissa luvatuissa vuosissa on sitten kyllä jo pysyttävä.